maanantai 1. elokuuta 2011

32+5

Oho, ompas menny aikaa viime kirjoituksesta. Takana on hiukka vajaa viikon reissu siskojeni luokse. Ja toinen reissu miehen ja koiran kanssa isäni luokse maalle. Nyt olisi periaatteessa tarkoitus viettää aikaa kotona, jollei vierailua äitini luona ja Ikeassa lasketa mukaan. Miehellä oli tuossa jo viikko lomaa ja kohta hänellä alkaa kahden viikon loma. Joka on tarkoitus viettää kotona touhuten, ohjelmassa olisi talon maalausta, ikkunapeltien laittoa, ikkunoiden pesua, viimeisten muuttolaatikoiden purkua (muutettiin vuosi sitten juhannuksena, joten oisko korkea aika), pinnasängyn yms. ostoa ja pikkuhiljaa valmistautumista siihen, että taloon on saapumassa piskuinen mytty :)

Meillä ei siis olla erityisemmin vielä vauvan tuloon valmistauduttu, vaunut ja turvakaukalo on ostettu ja vaatteita on haalittu aika kasa. Miehelle tein isyyspakkauksen ja annoin, kun sen eka loma alkoi, joten siellä olikin jo jotain pientä vauvaa varten, muuten hankinnat onkin vielä tekemättä. Pitäis kai tehdä jonkinlaista listaa siitä mitä tarvii ja mitä jo on, et tietää mitä pitäs vielä hankkia ja laittaa valmiiksi. Talo itsessään on vielä aika kaaoksessa, kodinhoitohuonekkaan ei ole vielä alkujaankaan valmis vauvaa varten, lastenhuoneesta nyt puhumattakaan. Lastenhuoneen kanssa en tosin aijo sisänsä pitää edes kiirettä, sillä piskuinen todennäköisesti ei tule siellä nukkumaan vielä noin vuoteen. Ensinnäisen kerran aijon harkita omaa huonetta vauvalle vasta, kun lopetamme yöllisen imetyksen, jos imetys siis onnistuu. Siihen asti tuo huone saa toimia jonkinlaisena varastona, vierashuoneena ja isin lepohuoneena silloin, kun isin on pakko saada nukkua kunnolla :)

Pikkuhiljaa olisi kai kuitenkin alettava tekemään jotakin kodin hyväksi, sillä kunto ei enää ole paras mahdollinen, selkä kipeytyy todella helposti ja tänäänkin on ollut ahdistavien supistusten päivä. Supistukset eivät itsessään ole kovin kivuliaita, mutta ne kovettavat ahdistavasti koko vatsan alueen todella kovaksi niin, että suolistokin saa osansa ja se aiheuttaakin sitten vihlontaa. Lisäksi noita supistuksia tulee usein, etenkin jos hiemankaan rasitan itseäni. Kaupassa käynti oli tänään urakka itsessään vaikken kauppakasseja kantanutkaan, saati sitten äsken tehty hidas, lyhyt ja rauhallinen koiran kakituslenkki. Eli jos tälläisiä päiviä on odotettavissa useinkin niin alkaa kohta aika loppumaan ennen vauvan syntymää.. kun en kuitenkaan vielä haluisi touhuilullani vauvan syntymää jouduttaa.

Koitanpa nyt parantaa tapani ja kirjoitella tänne useammin, olisi kerrottavaa ja kauheasti ylös kirjoitettavaa kunhan saisi aikaiseksi. Pikkaisen tieto siitä, että pikkusiskoni saattaa tätä lukea häiritsee mieltäni, mutta koitetaan päästä siitä tunteesta eroon ja omalla vastuullaanhan tuleva täti tätä lukee jos lukee :) Minun moka se oli, että siskoni sai tämän tietoonsa, joten en voi kun itseäni syyttää asiasta. Koitan myös saada kommentoitua teidän muiden blogeja, lukenut niitä olen, mutta puhelimen kautta kommentointi on aika hankalaa, joten en ole siksi kauheasti itsestäni meteliä pitänyt.

Taidan muuten olla huono äiti ;) Viime viikolla isäni ja mieheni kanssa jutellessa väitin, että viikkoja olisi jotain 28, 29 tai korkeintaan 30, oikeasti silloin oli alkanut jo raskausviikko 33 :)

Muistatteko te millä viikkolla tai päivillä raskautenne on menossa?

2 kommenttia:

  1. Kiva kuulla kuulumisiasi pitkästä aikaa!

    Minäkin oon jatkuvasti jäljessä raskausviikoissa. Tällä hetkellä kuvittelen toisinaan viikkoja olevan kasassa joko 31 tai 33, vaikka todellisuudessa niitä on jo 35+4 ;) Ilmeisesti aika kuluu niin hurjaa vauhtia ettei meinaa pysyä perässä. Mutta on ihanaa tietää, että vauva syntyy ensi kuussa, ellei jopa jo alkaneen elokuun aikana! :)

    Käyhän osallistumassa meikäläisen blogissa kilpailuun ja arvontaan, kunhan lomailulta ehdit ;)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Jii!

    Luin tämän kommentisi jo aikoja sitten, mutta vastaamatta jäi :(

    Juttelin juuri tänään ystäväni kanssa puhelimessa ja hän nauroi, kun en osannut vastata millä viikolla olen :)

    Aika tosiaan kuluu hurjaa vauhtia ja tuntuu hassulta, että minullakin on edessä enää maksimissaan kaksi kuukautta, jopa siis vaikka raskaus menisi sen kaksi viikkoa yli.. aivan käsittämätöntä :) Sinä se jopa elät sitä kuukautta milloin vauva voi jo syntyä tai ainakin se voi tapahtua kuukauden sisään..

    VastaaPoista

Suuret kiitokset kommenteista, ne lämmittävät kovasti mieltäni!