Tilasin ennen joulua itselleni uudet farkut, kun kyllästyin pitämään raskausfarkkuja. Pesin housut, käytin muutamia kertoja ja totesin liian isoiksi. Tilasin uudet housut, kokoa pienemmät.. Pesin, käytin.. Totesin liian isoiksi. Tilasin kolmannet housut, jälleen kokoa pienemmät. Kaikki nämä farkut ovat muuten samaa mallia. Nyt minulla on kahdet liian isot ja yhdet sopivat. Onneksi varastosta löytyi lisää farkkuja, nimittäin niitä jotka menivät juuri ja juuri jalkaani ennen raskaaksi tulemistani.
Eilen sain pujotettua vihdoinkin vasempaan nimettömääni kihlasormuksen, ilman järkkyä ahdistusta, sormen ahdistusta :)
Raskauden jälkeinen painon pudotus on ollut muutenkin jännä juttu. Minulla on kasvot kaventuneet ja muutenkin kroppa näyttää hoikemmalta, vaan vaaka näyttää edelleen pari kiloa enemmän kuin juuri ennen positiivista testiä. Tosin kilon tai kaksi vähemmän kuin muutama kuukausi ennen raskaaksi tuloa. Ehkä nuo ylimääräiset pari kiloa ovat rinnoissa ja tuossa taisteluarven päällä roikkuvassa makkarassa.
sunnuntai 26. helmikuuta 2012
lauantai 18. helmikuuta 2012
Kuulumisia pitkästä aikaa
Tiia tuossa kerkisi jo kyselemään mitä meille kuuluu, kiitos Tiia siitä, ihanaa kun joku kaipailee :)
Meille kuuluu ihan hyvää. Viime kertainen paska mutsi kiukuttelu meni parissa päivässä ohi ja nyt on äiti taas kelvannu hyvin. Välillä äiti jopa melkein toivoo ettei ihan niin hyvin kelpais, poika, kun mielummin olis vaan sylissä viihdytettävänä kuin esim lattialla. Onneksi nyt sentään välillä hetken viihtyy lattialla tai sitterissäkin.
Mitäpä meille muuta, arki menee samalla rutiinilla eteenpäin. Poika on ruvennu nukahtamaan vaunuihin jo ennen kuin saan harson viritettyä eteen, saati omia vaatteita päälleni. Siksipä äidin lenkkeily onkin jäänyt, poika kun tulee vain tyrkättyä vaunuissa ulos.
Poika on myös kellahtanut pari kertaa varsalta selälleen, eilen viimeeksi hoitopöydällä äidin rasvatessa toista jalkaa. Molemmat kellahdukset on ollu kyllä vahinkoja ja eilinenkin hieman avitettu, mutta kyllä tuo jo vatsallaan ollessaan kurottelee sivuilleen ja keikkuu siihen malliin, et seuraava vahinko voi tulla piankin.
Sylissä tuo muuten istuu jo hetkiä ilman tukeakin, keikahtaa kyllä vielä herkästi, mutta sopivassa montussa istuessa saattaa tovinkin olla pystyssä etenkin jos tapittaa jotakin keskittyneesti :)
Poika keksi eilen vihdoin peukalonsakin, vaikka eipä tuo sen syömistä vieläkään oikein osaa, mutta harjoittelee. Aikaisemmin meni aina etusormi ja keskisormi suuhun tai välillä melkein koko nyrkki, jollei kaksikin :)
Torstaina me kävimme pojan kanssa myös ekaa kertaa kerhoilemassa ja kivaa oli. Äiti sai höpötellä muiden äitien kanssa ja poika sai seurailla lapsia ja aikuisia. Kerhon jälkeen nukuttiinkin yli viusi tuntia päikkäreitä, eikä tiedä kuinka pitkään olis nukkunu jos ei olis ruvettu herättelemään. Oi jospa toi joskus nukkuis äisinkin noin pitkän pätkän.. Tällä hetkellä pisin pätkä on maksimissaan 3,5 tuntia.
Yleensä meidän yö menee kaavalla: unille 22.00, syöttö 0.20, 3.20, (4,00), 5.00, 6.00, 7.00 ja herätys 8.00. Tuolla jonkun syötön aikaan saattaa välillä tulla kakka, tänään se tosin tuli 7.00 ja herättiin silloin samalla. Usein pojan potkiminen ja muu levottomuus alkaa myös viimeistään tuossa 5.00, usein jo 4.00. Osa noista aamun syötöistä tosin on tissillä tutittelua, osalla taas syödään kunnolla. Nyt tosin on menossa jonkinlainen tankkauskausi ja poika tankkaa niin päivällä kuin yölläkin.
Kiinteitä ei olla viel aloitettu vaikka poika jo kovasti tavoittelee meidän ruokia sylissä istuessaan. Mun äiti sille tosin antoi riisin jyvän ja salaattia lupsuteltavaksi, niin ja raakaa porkkanaa, josta poika taisikin saada allergisenreaktion ja mummi huutia äidiltä. Ei antanu mummi pojalle sen jälkeen enää ruokia maisteltavaksi. En minä mummille alunperinkään lupaa antanut, ihan omalla luvalla meni soheltamaan :( Saapi nähdä miten vielä mummin kanssa asioista kättä väännetään, viimeeks ennen porkkanaepisodia tuo oli esim sitä mieltä ettei se nyt haittaa vaikka pienelle jäätelöä vähän antaa ja vaikka minä sanoin ettei anneta niin mummi väitti ettei se haittaa vaikka harvoin antaa.. Ensinnäkin me olemme pojan vanhemmat, me päätämme milloin pojalle ruvetaan sokeria syöttämään. No, eipä sitä viel tiiä syökö tuo tavallista jäätelöäkään, maitoaltistus on ens kuun alussa.
No niin, ei tän pitäny mennä mummista rutisemiseksi :)
Poika kasvaa hurjasti, nyt on jo osa vaatteista 74:sia, tosin Lindexin, nehän on tunnetusti ainakin sen numeroa pienempiä. Hoikahkona mä itse kuotenkin pitäisin tuota poikaa, ei liian laihana vaan sopusuhtaisena, posket tosin hieman pullottaa, mut niin kaikilla vauvoilla :) Bodeista meille ekana käy lyhyeksi hihat, sitten heti perään selkä, muuten ne saattaa jopa olla joskus viel jopa hieman löysiä. Housukoko laahaa ainakin sen yhden koon perässä bodeja, nytkin taitaa olla viel muutamar 62:sen housut käytössä, tosin niistä taitaa pian olla aika luopua.
Eipä tänne taida sen kummempia kuulua, poika vetää sikeitä vieressä ja taitaa pian alkaa heräilemään, joten äitin on aika lopetella :)
Meille kuuluu ihan hyvää. Viime kertainen paska mutsi kiukuttelu meni parissa päivässä ohi ja nyt on äiti taas kelvannu hyvin. Välillä äiti jopa melkein toivoo ettei ihan niin hyvin kelpais, poika, kun mielummin olis vaan sylissä viihdytettävänä kuin esim lattialla. Onneksi nyt sentään välillä hetken viihtyy lattialla tai sitterissäkin.
Mitäpä meille muuta, arki menee samalla rutiinilla eteenpäin. Poika on ruvennu nukahtamaan vaunuihin jo ennen kuin saan harson viritettyä eteen, saati omia vaatteita päälleni. Siksipä äidin lenkkeily onkin jäänyt, poika kun tulee vain tyrkättyä vaunuissa ulos.
Poika on myös kellahtanut pari kertaa varsalta selälleen, eilen viimeeksi hoitopöydällä äidin rasvatessa toista jalkaa. Molemmat kellahdukset on ollu kyllä vahinkoja ja eilinenkin hieman avitettu, mutta kyllä tuo jo vatsallaan ollessaan kurottelee sivuilleen ja keikkuu siihen malliin, et seuraava vahinko voi tulla piankin.
Sylissä tuo muuten istuu jo hetkiä ilman tukeakin, keikahtaa kyllä vielä herkästi, mutta sopivassa montussa istuessa saattaa tovinkin olla pystyssä etenkin jos tapittaa jotakin keskittyneesti :)
Poika keksi eilen vihdoin peukalonsakin, vaikka eipä tuo sen syömistä vieläkään oikein osaa, mutta harjoittelee. Aikaisemmin meni aina etusormi ja keskisormi suuhun tai välillä melkein koko nyrkki, jollei kaksikin :)
Torstaina me kävimme pojan kanssa myös ekaa kertaa kerhoilemassa ja kivaa oli. Äiti sai höpötellä muiden äitien kanssa ja poika sai seurailla lapsia ja aikuisia. Kerhon jälkeen nukuttiinkin yli viusi tuntia päikkäreitä, eikä tiedä kuinka pitkään olis nukkunu jos ei olis ruvettu herättelemään. Oi jospa toi joskus nukkuis äisinkin noin pitkän pätkän.. Tällä hetkellä pisin pätkä on maksimissaan 3,5 tuntia.
Yleensä meidän yö menee kaavalla: unille 22.00, syöttö 0.20, 3.20, (4,00), 5.00, 6.00, 7.00 ja herätys 8.00. Tuolla jonkun syötön aikaan saattaa välillä tulla kakka, tänään se tosin tuli 7.00 ja herättiin silloin samalla. Usein pojan potkiminen ja muu levottomuus alkaa myös viimeistään tuossa 5.00, usein jo 4.00. Osa noista aamun syötöistä tosin on tissillä tutittelua, osalla taas syödään kunnolla. Nyt tosin on menossa jonkinlainen tankkauskausi ja poika tankkaa niin päivällä kuin yölläkin.
Kiinteitä ei olla viel aloitettu vaikka poika jo kovasti tavoittelee meidän ruokia sylissä istuessaan. Mun äiti sille tosin antoi riisin jyvän ja salaattia lupsuteltavaksi, niin ja raakaa porkkanaa, josta poika taisikin saada allergisenreaktion ja mummi huutia äidiltä. Ei antanu mummi pojalle sen jälkeen enää ruokia maisteltavaksi. En minä mummille alunperinkään lupaa antanut, ihan omalla luvalla meni soheltamaan :( Saapi nähdä miten vielä mummin kanssa asioista kättä väännetään, viimeeks ennen porkkanaepisodia tuo oli esim sitä mieltä ettei se nyt haittaa vaikka pienelle jäätelöä vähän antaa ja vaikka minä sanoin ettei anneta niin mummi väitti ettei se haittaa vaikka harvoin antaa.. Ensinnäkin me olemme pojan vanhemmat, me päätämme milloin pojalle ruvetaan sokeria syöttämään. No, eipä sitä viel tiiä syökö tuo tavallista jäätelöäkään, maitoaltistus on ens kuun alussa.
No niin, ei tän pitäny mennä mummista rutisemiseksi :)
Poika kasvaa hurjasti, nyt on jo osa vaatteista 74:sia, tosin Lindexin, nehän on tunnetusti ainakin sen numeroa pienempiä. Hoikahkona mä itse kuotenkin pitäisin tuota poikaa, ei liian laihana vaan sopusuhtaisena, posket tosin hieman pullottaa, mut niin kaikilla vauvoilla :) Bodeista meille ekana käy lyhyeksi hihat, sitten heti perään selkä, muuten ne saattaa jopa olla joskus viel jopa hieman löysiä. Housukoko laahaa ainakin sen yhden koon perässä bodeja, nytkin taitaa olla viel muutamar 62:sen housut käytössä, tosin niistä taitaa pian olla aika luopua.
Eipä tänne taida sen kummempia kuulua, poika vetää sikeitä vieressä ja taitaa pian alkaa heräilemään, joten äitin on aika lopetella :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
