28+1

Jii blogista Yksi raskaus ja pieni rusinapulla, kiitos! oli kerännyt vanhan kansan uskomuksia, joiden olisi tarkoitus paljastaa vauvan sukupuoli. Lupaa kysymällä sain luvan julkaista nämä uskomukset myös blogissani ja siitä suuuuuret kiitokset Jiille! Kysy siis sinäkin lupa Jiiltä jos haluat näitä käyttää :)

Kerrottakoon nyt aluksi etten sitten ihan kauhean paljon usko näihin uskomuksiin, vaikka tietäjän suvusta olenkin =)

Tyttö vie äitinsä kauneuden. Tyttövauva saa äidin kasvot pöhöttymään ja hiukset hapsottamaan.

Jos uskominen muita niin raskaus kuulemma sopii minulle, kasvoni hehkuvat ja silmäni kuulemma säihkyvät. Hiuksenikin ovat tuuheamman tuntuiset kuin koskaan aikaisemmin. Poika siis tämän mukaan.

Poikamaha on pyöreä ja edessä, tyttömaha leviää vaakasuunnassa.

Kyllä se taitaa niin olla, että mun maha pömpöttää suoraan eteenpäin. Pyöreä se ei aina ole kun piskuinen mukeltaa sen välillä eriskummallisen muotoiseksi :) Poika siis tästäkin.

Poikaa odottavalla linea negra ulottuu häpyluusta yli navan, tyttöä odottavalla viiva jää navan alle.

Jos mä oikein kuvittelen niin voisin ehkä nähdä jonkinlaisen linea negran vatsallani, mutta kyllä se taitaa mennä kuvittelun puolelle. Ei siis kumpikaan tämän mukaan :)

Poikaa odottava himoitsee suolaista, tyttöä odottava taas makeaa.

Vaikeaksi menee sillä himoitsen kyllä molempia yhtä paljon. Alkuraskaudesta ehkä enemmän makeaa ja helteisellä säällä jäätelöä, jossa voisi olla mukana suolaisia pähkinöitä :) No ehkä pikkaisen enemmän kallistutaan sinne makean puolelle, eli tyttö tämän mukaan.

Pojan kanssa ei ole pahoinvointia, tytön kanssa kyllä.

Jos noin viisi viikkoa sairaslomaa raskauspahoinvoinnin takia voidaan sanoa pahoinvoinniksi niin tyttöä tässä sitten odotetaan :)

Vilkas sikiö on poika, rauhallisempi sikiö on tyttö.

Vilkkaudesta on aika vaikea sanoa, kun ei ole vertailukohdetta, mutta kovasti tämä vauva ainankin punkeaa itseään kylkeen ja kylkiluihin, myös potkuja ja nyrkinheilautuksia satelee. Ehkä siis poika.

Poikaa odottaessa liha oksettaa, tyttöä odottaessa oksettaa kala.

Minua ei ole alkuraskauden pahoinvoinnin jälkeen oksettanut mikään. lihaa ja kalaa voisin syödä molempia vaikka kuinka. Erityisesti kalaa himoitsen vaikken sitä koskaan ole paljoa syönyt, no ehkä nyt siksi sitä himoitsen kun sen syöminen on kovin rajoitettua :) Jos siis tästä himoitsemisesta voisi jotakin päätellä niin ehkä se sitten enemmän pojan puolelle kallistuu.

Jos sänky on oveen nähden poikittain tulee tyttö. Jos pitkittäin, niin poika tulee.

Sillon joskus, kun piskuinen sai alkunsa, oli ovi pitkittäin. Nyt se on tosin poikittain. Joten poika tästä.

Mikäli raskausaika on vaikea, lapsi on ilman muuta poika.

Onhan noita kaikenlaisia vaivoja ollut, mutta että vaikeaa... njaa. No, helpomminkin kai olisi voinut mennä, joten laitetaan sen mukaan nyt sitten poika.

Lihaa paljolti syövä äiti tulee saamaan pojan, koska liha on miehen ruokaa.

Kuten jo aikaisemmin mainitsin voisin syödä lihaa (ja kalaa) vaikka kuinka paljon, tosin voisin syödä myös kasviksia paljon :) Mitäs tästä sitten tuumaamme.. ilman lihaa en voisi elää, joten kai se taas poika on.

Poika aiheuttaa närästystä.

Piskuinen todellakin aiheuttaa närästystä, kun punkeaa kylkeen :) Keskiraskaudessa en närästyksestä tosin kärsinyt, mutta nyt se on taas vieraanani, joten poika.

Vauvan syke: alle 145 poika, yli 145 tyttö

Ihan ensimmäiset sykkeet oli yli tuon 145, mutta nyt ne on ollu aikalailla tuon 145 tai sen alle. Eli poika.

Kiinalainen syntymäkalenteri ennustaa poikaa.

Legendan mukaan Maya-intiaanit määrittelivät vauvan sukupuolen äidin iästä synnytyshetkellä ja synnytysvuodesta. Jos molemmat luvut ovat joko parillisia tai parittomia, tulossa on pikkuprinsessa. Jos toinen luvuista on parillinen ja toinen pariton, luvassa on pikkuprinssi.

Prinssi siis tämän mukaan.

Ota kihlasormuksesi (tai muu sormus) ja pujota se naruun. Roikota sormusta narussa vatsasi päällä. Jos sormus pyörii ympyrää voit odottaa poikavauvaa, edes-taas -liike ennustaa tyttövauvaa.

Muutaman kerran se hieman varovaisesti pyörähti puolikkaan ympyrän ja sitten pysähtyi kokonaan. Poika.

Äidin jalkojen kylmeneminen ennustaa poikaa, samoin kuin isän lihominen raskauden aikana. 

Äiti ei kyllä ole koskaan ollut näin lämminverinen, joten sen mukaan tyttö. Mutta, isipäs onkin saanut pienen soman pömppiksen, joten isi taitaa saada pojan :)

Jos rinnat kasvavat heti raskauden alussa, on odotettavissa tyttö.

Tälläistä välitöntä turpoamista ei sitten olekkaan koskaan ennen nähty, eli tyttö.

Jos oikea rinta kasvaa enemmän, on tulossa poika ja jos vasen kasvaa enemmän, kasvaa masussa tyttö. 

Oikea on jäänyt melkein yhden koon pienemmäksi, joten tyttöä rinnat tuntuvat ennustavan.

Tyttö tekee äidistään kiukkuisemman, poikaa odottava pysyy tyynenä.

Miehen mukaan olen ollut iloinen ja ihana, itse huomaan leijonaemon tulleen esiin. Joten josko se kuitenkin olisi sitten poika.

Tämän tuloksena meille olisi siis tulossa poika tuloksella 14/5. Ultrahan ennusti meille jo poikaa, että sen puoleen tuo voisi totta ollakkin, mutta katsotaan nyt mitä seuraava ultra (5.7.) sanoo :)

28+0

Uusi viikko alkoi jälleen ja nyt olisi jäljellä siis enää 12 viikkoa, siis sen saman 12 mikä oli alussa niin kamalan jännää. Meneeköhän aika nytkin yhtä hitaasti kuin silloin välillä tuntui menevän, tuskin ollei viimeisiä viikkoja lasketa jolloin luultavasti vyöryn eteenpäin, ainakin jos vatsa jatkaa samaa tahtia kasvuaan. Tällä menolla minusta ei nimittäin laskuetunajan paikkeilla näy kuin pienet ulokkeet jotka etäisesti muistuttavat päätä, käsiä ja jalkoja =D Jo nyt on nimittäin housujen ja sukkien päälle laittaminen aika hankalaa seisten, eikä meidän pikkuiseen vaatehuoneeseen kyllä tuolia mahdu.

Mutta, joo ilmeisesti ihmetteleminen ja kummasteleminen täällä blogissa auttaa :) Minähän siis toissapäivänä ihmettelin missä kelan päätös viipyy ja eilen sitte sain sen päätöksen pakkauksesta. Eilen ihmettelin kovasti missä sitten loput päätökset viipyy ja tänään sain sitten nekin :) Mitähän sitä seuraavaksi ihmettelisi =)

Haaa, taidankin ihmetellä sitä, että milloinkohan sitä saisi nukkua yhden yön kokonaan heräämättä aamulla 5-7 välillä pissalle ja valvovansa sen jälkeen 1,5-3 tuntia nukahtaen sitten lopulta uudestaan. Tosin aina vessahätä ei taida olla syy heräämiseeni, miehen kellon lisäksi, vaan taitaa se piskuinenkin jo herätellä minua ainakin välillä potkuillaan tai punkeamisellaan :)
Eilenkin menin nukkumaan joskus 01.00 ja heräsin sitten miehen kelloon hiukka vajaa 5.00, tämän jälkeen kävin vessassa ja söin viilin, sitten koitinkin saada unta huonolla menestyksellä. Lopulta noin 8.30 nukahdin ja heräsinkin sitten 11.30. Joten joo ei ihan putkeen mennyt :) Ja tätä on jatkunut jo pitkään, taidan olla nukkunut alle viisi kertaa kokonaisen yön sen jälkeen kun tein positiivisen testin vai alkoiko tää jo viikko ennen sitä..
 No, lohduttaudun nyt sillä, että tähän on nyt totuttava ja olenpahan saanut harjoitella ennen piskuisen syntymää. Vauvan synnyttyä, kun ei kuitenkaan äidillä ole enää kokonaisia unia piiiitkään aikaan, aluksi syötetään, sitten muuten vain huolehditaan ja sitä huolehtimistahan jatkuu sitten vielä senkin jälkeen, kun se äidin kullanmuru on muuttanut pois kotipesästään :)

En muuten sitten usko, että tämä ihmettely saa minut nyt nukkumaan kokonaisen yön, mutta saahan sitä aina yrittää =) Meillä nimittäin on vielä lisäksi koira joka herättelee minua tassutuksillaan. Mieshän meillä koiralle opetti, että ulos pääsee jos käy makuuhuoneen oven takana pöyrimässä ja huokailemassa, mutta eihän tuo mies itse siihen enää herää, tietenkään :)

Mitenkäs teillä muilla, oletteko heräilleet yöllä vessaan ja joko vauva herättelee teitä potkuillaan? Oletteko muuten saaneet nukuttua hyvin?

27+6

Tänään sitten kopsahti postilaatikkoon kelan päätös äitiysavustuksesta, eli pakkausta odotellaan nyt parin viikon sisään saapuvaksi :) Kannattai ilmeisesti eilen kysellä tuon päätöksen perään :)

Nyt vaan sitten odotellaan, että saatais ne loputkin päätökset, äitiyslomasta, vanhempainvapaasta, äitiyspäivärahasta ja vanhampainvapaarahasta vai millä nimellä ne nyt kaikki kulkeekaan. Mitenhän kauan sitä saa odotella?

Kävin tänään myös sitten siellä lääkärissä ja nyt kävi niin, että eilinen oli sitten mun vika työpäivä, sairaslomaa vajaa kaksi viikkoa, sitten kesäloma ja äitiysloma, lopuksi vanhempainvapaa. Todennäköisesti myös tuon kaiken jatkoksi nyt ainankin ensi kesänä kesäloma, mutta ehkä myös ainakin vähäksi aikaa hoitovapaata. Ja koska mulla on myös suunnitelmia työpaikan vaihdosta niin en tiedä menenkö tuohon työpaikkaan enää koskaan, ehkä menen ehkä en :)

Voin kyllä sanoa ettei ikävä tule tuota työpaikkaa, ei ainankaan muutamaa työkaveria.. vaikka lapsia kyllä tulee ikävä ja harmittaa kun en kerinnyt nyt niiden kanssa viettämään "läksiäisiä", noista lapsista suurin osa, kun ei enää ole tuossa hoitopaikassa jos joskus töihin tuonne palaan. Olenkin miettinyt nyt jos kuitenkin menisin käymään vielä tällä viikolla tuolla vaikka jo kaikki tavarani mukaan sieltä otinkin, ihan vain lasten takia.. toisaalta suurin osa on jo lähtenyt lomilleen, enkä ole niitäkään kaikkia hyvästellyt aikaisemman sairasloman ja "talvilomani" takia :( No onneksi joitakin lapsia näen sitten kun menen vauvaa töihin näyttämään :)

Eilinen tosiaan oli aivan hirmuisen kivulias päivä ja tänäänkin olen kyllä tuntenut nahoissani jos olen "liikaa" hillunut. Lääkärissä käynti, yhdistettynä kirjaston kirjojen palautukseen ja pikaiseen kaupassa käyntiin oli ilmeisesti liikaa, kuten oli myös ruohosipulin hakeminen kasvimaan reunassa olevasta ruukusta :/ Nyt aijonkin sitten loppu illan syventyä kirjaston kirjoihin, niihin joita en palauttanut, valinta osuu todennäköisesti joko liinailuun ja kestovaippailuun tai sitten synnytykseen liittyvään kirjallisuuteen :)

Vakuutusyhtiössämme oli muuten mokattu, me haimme jo aikoja sitten vakuutusta syntymättömälle lapselle ja ihmettelimme, kun sieltä ei mitään kuulu. Tänään mies sitten avasi kuoren jossa oli kyllä varausmaksu tuosta vakuutuksesta, mutta muuta kuoresta ei sitten löytynytkään. Soiton ja selvityksen kautta selvisi et vakuutusyhtiö on hukannut mun terveysselvityksen/mahdollisen päätöksen ja meille annettiin 24h aikaa lähettää terveysselvitys ja neuvolakortti skannattuna vakuutusyhtiölle. Toivottavasti kaikki nyt on kunnossa ja saatais se päätöskin joskus. Hieman kyllä ketutti, kun ei kyse ollut kuitenkaan meidän mokasta ja sitten asetetaan 24h raja, onneksi kotoa löytyy skanneri.


Mitenkäs kauan teillä muilla on kestänyt saada kelan päätös äitiyslomasta ja vanhempainvapaasta, sekä noista rahoista/tuista joita haettiin sillä samalla lappusella? Onko mennyt pitkäänkin sen jälkeen kun äitiyspakkaus päätös tuli?

27+5

Tänään oli neuvola, siellä tietenkin lähinnä vain ne perus jutut käytiin läpi. Pissassa hieman sokeria, mutta vain ihan vähän ja epäili josko johtuisi siitä kun olin aamulla syönyt makeaa. Hemppa oli edelleen 114, mutta hyvä siinä kunhan ei kovin laske ja olo on kuitenkin ollut ihan hyvä näinkin. Sydänääniä saatiin metsästää tovi, piskuinen  on ollut koko päivän meno päällä, eikä olisi nytkään välittänyt olla kuunneltavana :) On oltu todennäköisesti päällään ja pepullaa, sekä tietty molemmilla kyljillään.. on myös puskettu milloin peppua, milloin päätä kylkeen tai toiseen. Vauhtia siis riittänyt.

Itse sitten menen huomennan lääkäriin, sillä nyt on ollut selkä kovin kipeä, supistellut ja vihlonut, myös häpyluuta on vihlonut ja juilinut välillä tosi ikävästä. Saapi nyt nähdä kuinka käy, alkoiko mun loma nyt tästä vai mahdanko mennä vielä töihin. Mun kesälomahan alkais pe 8.7. joten työpäiviä olis enää 8 jäljellä. Kelan päätöstä en tosin ole veilä saanut, et toivotaan niiden päivien pitäneen paikkansa jotka palkalaskija pomolle laittoi :) Osa noista vihlomisista ja muista on toki varmaan ihan tuon piskuisen temmeltämisen syytä, mut osa on kyl tullu ihan vaan kun olen ollu liikkeellä.

Ens viikon tiistaina onkin ultra, joten ei tuo neuvolan täti ollut oikein mistään huolissaan, katsovat sitten ultrassa asioita tarkemmin, ainoastaan sanoi et sairasloma vois olla ihan hyvä ja suositteli ottamaan ehkä hieman iisimmin.

Nyt nukkumaan, sillä piskuinen on pitänyt minua hereillä 3.45 lähtien, tosin herätys olisi muutenkin ollu 5.10

Kuinka kauan teillä muilla meni saada kelan päätös?

Niin ja apua vaunun hankinta ongelmaan tarvitaan edelleen :)

27+2

Toivottelempa tässä alkuun kaikille erittäin hyvät juhannukset, nauttikaa kukin tavallanne!

Minä aijon lähteä päivällä nauttimaan anopin soppakattiloiden antimista ja palaan sitten illaksi omaan saunaan saunomaan ja omalle sohvalle sipsiä syömään :) Sain onneks tuon miehenikin "juhlintaan" mukaan, kun sillä alkoi tänään neljän päivän vapaat. Samalla juhlistamme varmasti hieman myös vuosipäivää, eilen tasan vuosi sitten nukuimme nimittäin ensimmäistä kertaa tässä uudessa talossamme. Tosin eilen illalla ennen miehen töihin lähtöä juuri totesimme, että vastako vuosi tässä on asuttu, niin paljon on tapahtunut et luulis enemmänkin aikaa vierähtäneen. Vaikka toisaalta eipä me olle vielä purettu edes kaikkia muuttolaatikoita :D

Mutta, oli mulla oikeastaan hieman asiaakin.. Olen nimittäin koittanut nyt viime päivinä vihdoin selvitellä ongelmaa lastenvaunut/yhdistelmävaunut, huoh!!! Ongelmaa ei auta se ettei meillä ole täällä liikkeitä joista käydä kysymässä asiosta, lähin liike on jossain hevon ****, tarkoittaen siis kymmeniä ja taas kymmeniä kilometrejä ja sinne asti en ole jaksanut lähteä kyselemään, enkä halua ostaa vaunuja yhden myyjän perustelun mukaan, sitä paitsi mulle kelpais käytetytkin jos keksisin millaiset haluan/tarvitsen :)

Nyt olisinkin kaivannut hieman teidän apuanne.
Minkälaisia ominaisuuksia te piditte tärkeimpinä?
Minkälaiset ominaisuudet ovat osoittautuneet teille tärkeimmiksi jos olette jo vaunujen käyttäjiä?
Millaisia ominaisuuksia teille suositeltiin ennen vaunujen hankintaa, myyjä, ystävät/tuttavat?
Suositeltiinko teille jotakin tiettyä merkkiä?
Olisiko jotakin suosituksia minulle, ominaisuudet, merkki, tjms?

Minä meinaan nyt nimittäin ainakin hukkua termistöihin ja ominaisuuksiin.. Mitä pitäisi valita ja mitkä ovat tärkeitä???
Heittoaisa
Teleskooppiaisa
Taitettava aisa
Ilmakumirenkaat
Kennokumirenkaat
Kovakumirenkaat
Kova koppa
Pehmeä koppa
Isot renkaat
Kääntyvät renkaat
Kopan suunta käännettävissä
Kurkistusluukku
Jalkasuoja rattaisiin
Integroitu hyttyssuoja
Pehmeä tavarakori
Kova tavarakori
Ilmanvaihto
Kopan päädyn ylös nostettavuus
Emmaljunga
Yhditelmävaunut
Erilliset vaunut ja rattaat
Brio
Ora
jne jne jne jne.. Apua!

Perusteluja olisi mukava myös kuulla :)

Lisäksi pyytäisin huomioimaan sellaisen seikat, että meillä vaunuja joudutaan työntämään talvella/keväällä välillä aika puuroisellakin tiellä, eli emme asu missään keskustassa, mutta emme toisaalta myöskään maaseudulla, joten tiet on kyllä asfaltoitu, mutta ovat joskus hieman huonosti auratut. Vaunut toimisivat meillä lähinnä harvoilla kaupunki reissuilla ja ulkona vaunulenkeillä/ison koiran pissilenkeillä, myös reissuissa ne tietenkin olisivat mukana, anoppilaan, appiukon tai isäni luokse maalle, joten niiden pitäisi siis olla helposti autoon pakattavissa ja sieltä käyttöön otettavissa. Me tuskin siis tulemme suuremmin shoppailemaan suurissa ostoskeskuksissa vaunujen kanssa tai muutenkaan suuremmin liikkumaan suurissa väkijoukoissa vaunuillen :)

Lisäisin nyt hieman perästä tähän myös sen, että tarkoituksena on myös kokeilla liinailua, jos se vaan onnistuu ja tuntuu hyvältä ajatukselta sitten piskuisen synnyttyä.

Suuret kiitokset jo valmiiksi kaikille jotka vauvautuvat auttamaan minua tämän ongelman kanssa!!! Ja siis tietenkään ei tarvitse kaikkiin noihin kysymyksiin vastata tuollaisena vaan kertokaa aivan omin sanoin ajatuksianne vaunuista ja niiden ominaisuuksista :) Ja tietysti toivoisin, että edes joku vaivautuisi vastaamaan tähän suureen ongelmaani, lupaan olla loukkaantumatta, vannon käsi sydämellä =)

Kiiiiiiiiiiitos jos vastasit!

26+6

Töihin paluu on sujunut suht ok, selkä tosin vihoittelee iltaisin, sekä ihan hieman jo iltapäivisin töissäkin, vaikka olen tehnyt lyhyempää päivää ottaen ylitöitä aamusta. Myös alavatsaa on alkanut hieman vihlomaan ajoittain. Tästä johtuen olen nyt päättänyt mennä päivä kerrallaa eteenpäin töiden suhteen, seuraava etappi on aina huominen ja "pidemmän" tähtäimen etappi on selvitä tästä viikosta. Jos en jaksa niin sitten en jaksa, kesälomaan on se kolme viikkoa, mutta sinne asti ei ole pakko jaksaa.

Sain muuten tänään tietää äitiyslomani päivät, en tosin ole itse saanut niistä tietoa, mutta työpaikkani palkanlaskija oli lähettänyt nuo päivät pomolleni. Sitä en sitten tiedä mistä tuo oli ne saanut, voiko hän olla saanut ne kelalta jos minäkään en ole niitä vielä saanut??? 17.8. alkaen olisin siis äitiyslomalla ja sitä ennen kesälomalla, eli 8.7. alkaen olisin töistä poissa, jos siis kroppa jaksaa niin pitkälle.

Tänään oli töissä myös yllätysjuhlat, tosin oikeastaan tiesin noiden juhlien olevan tulossa ja epäilin hyvin vahvasti tätä päivää :) Meillä töissä on nimittäin jo hyvin kauan, ilmeisesti 10-20 vuotta ollut tapana järjestää niin sanotut Baby showerit, tästä perinteestä tietäen osasin sellaisia odottaa. Ja koska osa jää jo kesälomalle juhannuksen jälkeen niin tämä viikko oli aika oletettava, lisäks sunnuntaina työkaverin kans puhelimessa jutellessa tuo sano et ois hyvä jos oisin tiistaina töissä :) Minun lisäkseni juhlimme vielä toista työjaveria joka lopettaa samaan aikaan kuin minä jään lomalle ja hänestäkin tulee isä elokuussa. Juhlat pidettiin yhdessä koska eräs työkaverimme on pitkällä sairaslomalla ja tuli tietysti juhlimaan kanssamme.

Sain tai oikeastaan piskuinen sai paljon kaikkea kivaa ja vaikka lahjojen päällä ei pitänyt olla nimiä niin siitä huolimatta sain lopulta selville kaikkien lahjojen antajat, tosin eihän tuolla mitään väliä oikeasti ole, mutta onhan se kiva arvuutella ja osua oikeaan :) Lahjoina saatiin, vauvalle ensilusikka, ensimuki, lelu, peppupyyhkeitä, puklurätti ja sideharso, tossut, body, soittorasia ja äidille kertakäyttöisiä liivinsuojuksia. Lisäksi tietysti ihana kortti jossa luki:
Ensin aamukastetta laitetaan
pieneen kultaiseen rasiaan.
Hopeaa enkelin siivistä ripotellaan
ja auringonvalolla sekoitetaan.
Näin pienet vauvat valmistetaan.

Eikä tuossa tietysti kaikki, vaan äiti myös puettiin asianmukaisin varustein :D Minut "kaapattiin" kesken työnteon ja sidottiin silmille liina. Tämän jälkeen minulle puettiin Vilijonkan puku ja hattu. Sitten eteeni asetetiin nukenvaunut ja näin minun piti matkata työkaverin taluttamana käytävän päähän kahvihuoneeseen jossa muut jo odottelivat minua :) Kahvihuoneessa side tietenkin poistettiin silmiltä ja huomasin sitten vaunujen lastina olevan ison kasan paketteja joita minun sitten olisin aika ryhtyä avaamaan, sillä ympärillä oli joukko naisia ja yksi mies jotka jo uteliaana odottelivat mitä paketeista ilmestyisi :) Kahvipöytään oli tuotu myös kaksi herkullista kakkua ja niistä minulle kiltista palaset leikattiin.

Töiden jälkeen eksyin vielä kirppiksille ostamaan piskuisella halvalla kaikkea kivaa, joten tänään on kyllä piskuisella ollut suuri lahjapäivä. Ja nyt minä odottelen, että isi tulisi kotiin ihastelemaan kaikkia noita ihania lahjoja ja hankintojani :)

26+3

Aika kuluu edelleen siivillä. Viikon loma on hujahtanut kiireellä ja sitä edellisen viikon sairaslomakin meni siinä huomaamatta, tai no siis ei ihan huomaamatta, mutta ajan kannalta kyllä :)

Lomaviikollani kävin iskän luona maalla. Tapasin tietysti samalla myös äitipuolen ja siskon :) Mutta, myös serkun S, serkun pojan N ja sedän, myös pikkusiskon ponia sain hieman rapsutella. Äitipuoli ja sisko pääsivät tuntemaan piskuisen potkujakin, iskä jäi vielä ilman kun ei koskaan ollut paikalla oikeaan aikaan. Torstaina palasin sieltä kyytiläisten kanssa, porukat kun lähtivät lontooseen, viskasin osan porukasta lentoparkkiin ja tapasin samalla pikaisesti isoimman pikkusiskoni. Voi kauhee kun iski kauhee matkahaikeus kun porukoiden bussi lähti ja minä kampesin itseni autoon.. olisin niin halunnu lähteä mukaan tai matkustaa edes jonnekkin! Meinas oikein kyynel tulla silmään :(

Tuon jälkeen poikkesinkin Ikeaan, mutta oli erhe mennä vantaan Ikeaan sillä siellä oli remppa. No, muutaman viikon päästä ehkä uusi reissu espooseen tai sitten ei, rahatilanne ei kauhean kehuttava ole.

Onnistuin sitten samalla unohtamaan miksi alunperin mun piti olla kotona torstai-iltana. Meillä olis ollu viimeinen perhevalmennus torstaina ja tietysti aiheena imetys.. grrr! Sitä kai joutuu sitten synnytysairaalassa painostamaan niitä imetyksen opettamisessa, en nimittäin tiedä kuinka innokkaita/avuliaita ne on omassani neuvomaan.

Onko teille muille muuten muodostunut millainen suhde muihin perhevalmennuksessa oleviin pareihin? Meillä ei nimittäin kunnolla edes toisia olla moikattu, eikä mua kyllä voi kauheasti yrityksen puutteesta syyttää :(

Niitä harjoitussupistuksia onkin sitten alkanut olemaan ihan mukavasti, vaikkei ne aina niin mukavia olekkaan. Muutaman kerran on ollu hieman kipeämpiäkin supistuksia, mutta onneksi aika vähän ja harvoin. erityisesti noita harkkasuppareita tuntuu olevan iltaisin ja aamuisin. Ja kyllä ne jonkinlaisissa aalloissa tulee. Tästä johtuen olenkin miettinyt pitäskö mun soittaa äitiyspolille tai neuvolaan ja pyytää tarkistamaan kohdunsuun tilanne???

Piskuinen tuntuu olevan aika aktiivinen jalkapalloilia ja nyrkkeilijä, taitaa äitinsä pappaan tulla. Vaikuttais siltä et piskuinen makailee pääasiassa pää mun oikein rinnan alla kyljessä, ehkä myös tästä johtuen viime päivinä on kylkiluissa tuntunut välillä kummallista vihlontaa, kuten tietty myös painon tunnetta ja muksintaa :) Jalat piskuisella tuntuukin sitten olevan alhaalla vasemmalla kyljellä (munasarjojen kohdalla), sieltä kääntyilemällä onkin sitten mukava potkia äippää joko vatsan pinnan puolelle, virtsarakkoon tai suolistoon. Kaksi viimeeksi mainittua tuntuu olevan ne parhaat ja etenkin aamuisin kovassa huudossa :)
Äityli ei piskuisen mukaan saisi maata kyljellään, ei kummallakaan, mutta jos pakko niin se vasen olisi parempi. Äityli onneks pystyy vielä makaamaan selälteen, mut sekin saattaa olla muuttumassa sillä jonkinlaista närästystä on alkanut ilmaantumaan iltaisin ja öisin. Vasemmalla kyljellä maatessa on taas alkanut useaampaan kertaan hieman kivuliaammat supistelut, joten sitä en kauheasti ole sen vuoksi suosinut. Taidamme siis piskuisen kanssa jo nyt vetää köyttä erisuuntiin =) No onneks meillä on yhteisiä ja mukaviakin hetkiä hyvin hyvin paljon :)

Supistelujen lisäks ristiselkä tuntuu kipeytyvät aika helposti, sen jälkeen kävely onkin melkoista vaappumista ja välillä melkein horjahtelua kun jalat ei meinaa pitää alla varsinkaan heti ylös noustessa. Ylös nouseminenkin on sitten ihan oma operaationsa, siihen tarvitaan kaikki voimat ja käsille tukea. Myöskään istuminen tai makaaminen ei ole ollenkaan kivutonta ja asennon vaihtaminenkin tuottaa välillä melkoista tuskaa. Saapi nyt nähdä kuinka onnistun tai onnistunko olemaan töissä vielä seuraavat kolme viikkoa, maanantaina meinasin mennä kokeilemaan. Enkä tosiaankaan meinaa olla noita kolmea viikkoa töissä jos selkä tulee töissä niin kipeeks etten iltaisin jaksa enää yhtään mitään, tuntui se sitten palkassa tai ei.

Mitenhän sitä jaksaa ne viimeiset kuukaudet/kuukauden, kun jo nyt on tässä kunnossa : /

Mutta joo, nyt tästä tulikin tälläinen pieni romaani, sen siitä saa kun ei päivittele blogiaan tarpeeksi usein :) Taidankin siis mennä tästä sänkyyn "jutustelemaan" piskuisen kanssa seuraavat pari tuntia, siellä tunnutaan taas heräilleen aikataulun mukaisesti :)

25+0

Tänään on ollut ihrapossupäivä, se iski käydessäni Seppälässä, se sovituskopin peili.. grrrr! Raskausmasu ei aiheuta mitään yökötystä vaan sitä kohtaan tunnen lempeää rakkautta, mutta reidet, käsivarret ja kaksoisleuka, puhumattakaan perseestä, ne saa mut voimaan pahoin! Mä en tule ikinä saamaan näitä kiloja pois! Mä joutuisin lopettaa koko syömisen jos haluisin näistä läskeistä eroon.. Mä en kestä tälläistä, mä näytän just siltä miltä mä en koskaan ole halunnu näyttää, mun perse on iso ja läski, reidet huutaa selluliittia ja mun valtavat tissit saa kaiken muun läskin kans mut näyttämään tasapaksulta ihrapötköltä! Mun jalatkin näyttää puupökkelöiltä, sillä mun nilkat on niin paksut ja läskit.

Mä toivon et mä onnistun imetyksessä ja et se vie multa edes muutaman liikakilon. Mä toivon et kunhan piskuinen syntyy ja sopiva aika tulee niin mä saan itsestäni tarpeeks irti ja saan raahauduttua salille rääkkäämään itseni maitohapoille ja veren maun suuhun.

Mä en halua katsoa itseäni peiliin ennen kuin paino on vähintään sen 60kg, mieluiten jonkin verran alle, tässä lyhyessä varressa sekin on vielä aika reippaasti. Mua ei haittaa mun kasvava vatsa, mä esittelen sitä mielelläni, mut mua haittaa nää läskit! Jos tää olis edes tavallista turvotusta, mut kun ei ole :(

Mä en tajua kuinka mun mies voi edelleen väittää et mä oon kaunis!

24+6

Mihin tää aika menee.. jotenkin tuntuu ettei nyt ole ollut aikaa blogia varten, kaikki aika menee ulkona pihalla. En mä siellä pihalla oikeastaan mitään erikoista ole tehnyt, lähinnä vaan pyörinyt ja ihmetellyt, sekä polttanu nahkani :) Viime viikolla laittelin kyllä kukkia ulos ja viikonloppuna meni lauantai anopin ja hänen miehensä vieraillessa. Tänään miellä onkin ollut kylässä miehen ystäväpariskunta joista naista en ole koskaan ennen nähnyt, kuullut hänestä paljon kyllä. Mukava päivä ja vieraat jäivät nyt yöksikin. Lisäks mulla on ollu tässä vähän muitakin projekteja meneillään joten kuhan niistä ja ens viikon lomasta selvitään niin ehkä mulla sit ois taas aikaa blogille.. ehkä :)

Tosin mä olen kyllä nytkin tavallaan lomalla, olen sairaslomalla tämän viikon. Ilomeisesti rehkin viikonloppuna liikaa ja sain ristiselkäni niin kipeäksi etten meinannu maanantaina sängystä ylös päästä, en tosin mielestäni nyt niin kamalasti rehkiny, en enempää kuin normaalina työpäivänäkään.

Ristiselän kivun lisäks maanantaina ylöspääsyä vaikeutti ilmeisesti kolmen supistuksen sarja tai sit ne oli jotain muuta kummaa.. soittelin kyl niistä äitiyspolille, mut en nyt oikein saanu selvää mistä ne ois voinu johtua. Mut itse veikkaan et ne oli jonkinlaisia supistuksia. Kummallisia alavatsan kiristyksiä ja vihlontoja jatku sitten maanantaina hieman pidempäänkin, mut aamun kaltaiset onneks loppu sen tunnin jälkeen. Ja koska ne aamun kaltaiset loppu, niin ei ne mua äitiyspolillekkaan pyytäneet. Ois sinne polille tietty varmaan voinu itsensä väkisin ängetä, mut en mä jaksanu huolestua liikaa kun muutenkin on ollu kaikenlaisia vihlomisia pitkin matkaa ja vaarattomia ne on ennenkin olleet.

Nyt on tänäänkin ollu ihan hyvä päivä, mitään erityistä ei ole tuntunu missään ja vuotoja tai muitakaan ei ole ollut, joten en edes neuvolanlääkärille viittiny huomiseks aikaa pyytää, tosin en ole kyllä edes muistanu harkita sellaista eilisen jälkeen :) Jos ne vihlonnat ja muut nyt takas palaa tai pahenevat niin pitää sitten arvioida taas tilannetta uudestaan, ihan vaan ettei paikat rupee avautumaan ennen aikojaan tai se huomataan jos niin pääsee käymään.

Oli mulla tuossa lauantai iltanakin kai jonkinlainen supistus, naureskeltiin miehen kans illalla sängyssä mun facebookin statukselle ja kommenteille ja yht'äkkiä alkoi alavatsalta vihlomaan. Vihlonta paheni ja levis ja vatsakin tuntu kovalta. Jonkin aikaa sitä sitten kesti ja vihlonta alkoi sitten pikkuhiljaa hellittämään. Kaippa se jokin supistus oli ja kaippa näihin nyt vaan saa tottua :) On mulla lisäks noita kivuttomiakin harjoitussupistuksia, välillä vaan huomaa kuinka vatsa kovenee ja tuntuu hieman "ahdistavalta".

Mut muuten täällä kyllä menee tosi mukavasti, piskuinen jumppaa vatsassa ja äityli vielä iloitsee jokaisesta liikkeestä, myös niistä jotka osuu virtsarakkoon ja suoliston :) Että eipä tässä jaksa liikoja huolehtia :)