33+2

Kirjoittelempa nyt tälläisen "oire-luettelon" itselleni muistiin, jotta voin sitten joskus tarkastella kuinka oireeton raskauteni olikaan :D Älkää siis pelästykö vaikka tämä saattaa kuulostaa ja vaikuttaa kovin negatiiviselta postaukselta, sitä se ei kuitekaan ole vaan lasken raskaudesta juhtuvat kivut hyviksi kivuiksi ja siten en jaksa niistä valittamalla valittaa, vaan tarkoitus on nyt vaan laittaa ne ylös johonkin :)

Piskuinen on viimepäivinä saanut ilmeisesti lisää voimaa ja vetänyt myös mahdollisesti jalkansa koukkuun, sillä nyt potkut ovat hieman muuttaneet muotoaan, enää ne eivät ole niin selkeitä tömäyksiä vaan nyt ne ovat enemmänkin möyrintää ja venkoilua, sellaista punkeamista ja työntämistä :) Kauhean vaikea kuvailla miltä ne tuntuvat :) Eilenkin illalla rasvasin vatsaani ja melkein säikähdin, kun kämmeneni alla tuntui jokin pieni "kulmikas", olisiko sitten ollut kantapää joka koitti nahan läpi tunkea.

Ultran ja neuvolan mukaan piskuinen on ollut jo ainakin kuukauden verran pää alaspäin, pylly oikealla kylkiluita kohti ja jalat vasempaa kylkeäni kohti. Olen tuon saman havainnon kyllä tehnyt itsekkin. Nyt tosin nuo varpaat taitavat olla pyllyn vieressä tuolla oikealla kyljellä, polvet ilmeisesti ovat siellä vasemmalla. Nyrkit taas huiskivat todennäköisesti milloin minnekin, sillä edelleen tunnen välillä napakoita iskuja virtsarakollani ja suolistollani, mutta välillä myös vasemmalla puolella vatsaani :)

Meillä myös hikkaillaan paljon, etenkin hikka tuntuu tulevan silloin, kun itse olen juuri syönyt. Vaikka toisaalta joskus kyllä tuntuu, että hikka on aina riesana. Joskus hikka saattaa olla todella nopeasti ohi, joskus tuntuu ettei se lopu sitten millään ja kestää viisikin minuuttia. Piskuisen hikkaillessa tämän äidin pylly nikottelee myös :)

Piskuisella on ollu jo pidemmän aikaa, ehkä noin kuukauden, tapana tunkea peppuaan kylkiluihini, tämä se sitten onkin herätellyt minua jopa öisin. Alkuun piskuinen antoi periksi jos painoin hiljaa pyllyä pois kylkiluistani. Myöhemmin kävimme pientä taistelua siitä kuka päättää missä sitä pyllyä pidetään, Piskuisen mielestä jos äiti sanoi ettei pyllyä saa tunkea kylkiluihin niin sen sopi sitten siirtää ehkä voin viisi senttiä ja tunkea sitä sitten siitä kohtaa niin, että äiti lähes parahteli kivusta :) Nykysin jos menen pyllyä työntelemään saan usein sellaisia tömäyksiä vastaukseksi ettei jää minulta epäselväksi kuka meillä pyllyn paikan määrää.. taitaa poika siis tulla isäänsä ;) Tosin onhan nuo muut väittäneet itsepäisyyden tulevan myös äidiltä :D Nyt olenkin siis tyytynyt istumaan ja nukkumaan välillä käsi oikean kyljen päälllä, pidellen siten kylkiluitani "varattuna", näin piskuinen saattaa joskus yrittää tunkea pyllyään siihen, mutta koska tilaa ei selkeästikkään ole, hän joko antaa periksi tai tyytyy tunkeamaan sitä kättäni vasten :) Kaikesta tästä johtuen ja tästä huolimatta oikeat kylkiluuni ovat siis olleet jo monta viikkoa hellinä ja kipeinä silloinkin, kun piskuisen pylly ei oke lähelläkään niitä.

Närästys on tullut myös vaivakseni, iltaisin muutama tunti ennen nukkumaan menoa on olo alkanut muuttumaan karseaksi, olenkin sitten nukkunut pää kohotettuna. Joskus saattaa tosin olla useampi päivä peräkkäin kun närästystä ei ole kuulunut ja välillä olenkin sitten saanut ottaa korotusta yöksi pois, mikä onkin niskojen kannalta ihan kiva juttu. En ole oikein vielä keksinyt onko joillakin ruuilla osuutta asiaan.

Turvotustakin on ollut jo pidemmän aikaa enemmän, joskus jopa niin ettei jalkojaan meinaa tunnistaa jaloiksi vaan enemmän ne muistuttavat puhallettua palloa. Kengät menevät enää huonosti jalkaan. Onneks kädet ovat kuitenkin aika hyvin säätyneet turvotukselta, onhan nekin toki turvoksissa, mutta onneks huomattavasti jalkoja vähemmän. Moni kyselee miten olen jaksanut näillä kuumilla ilmoilla ja huokailleet kuinka minunkin kannalta on kiva kun ilmat alkavbat viilenemään. Itse kuitenkin aina oikaisen noita huokailijoita ja kerron etten kyllä ole yhtään vielä helteistä kärsinyt, vaan olen niistä kovasti nauttinut ja toivon niiden jatkuvan vielä pitkään :) Ensinnäkin turvotuksella kun ei tunnu olevan mitään tekemistä sen kanssa onko ulkona lähemmäks +30 tai ainoastaan +20 astetta. Ja mitä lämpimämpi on sitä paremmalla päällä itse olen, sillä olen aina rakastanut helteitä ja aurinkoa. Kun mittari alkaa laskemaan alle +25, alkaa myös tämän mamman mieliala laskemaan, sen se teki ennen ja sen se tekee edelleen. Hikoilen kyllä tällä hetkellä huomattavasti helpommin kuin ennen, väittäisin "sisäisen lämpötilamittarini" herkistyneen noin 5 astetta, mutta mikäs tässä kesälomaillessa vaikka hiki hieman virtaisikin :) Kaiken lisäksi toivoisin helteiden todellakin jatkuvan sinne syyskuun loppuun, sillä eihän mulla turvotuksen vuoksi mene jalkaan enää muita kenkiä kuin läpsyttimet ja kovin kylmillä ilmoilla niillä ei tarkene :D Eikä mulla muutenkaan kauhean lämpimiä vaatteita ole hankittuna syksyn kylmyyttä ajatellen, enkä kauheasti viitsisi enää hankkiakkaan.

Selkänikin on ollut nyt jo viikon verran joka päivä kipeä, niin etten välillä meinaa enää sohvalta ylös päästä tai saada kylkeä sängyssä käännettyä. Mies onkin monena iltana hieronut selkääni ja se tuntuu hieman auttavan. Tosin siis vaikka puhunkin koko ajan selkäkivusta, niin kipu on oikeastaan lähempänä häntäluuta kuin selkää. Ilmeisesti siis kyseessä on lantionluut jotka sielläå koittavat joustaa ja siten tietysti hieman joulivat ja hankaloittavat elämääni. Välillä tuo kipu saa minun kävelemään kuin hiipivä ankka, mies täällä kotona nauraakin minun kävelylleni ja onhan tuo oikeassa, aika huvittavaa menoni välillä on :D Onhan tuo selkä vaivannut minua muutenkin lähes koko raskauden ajan, mutta nyt en tosiaan ole saanut edes yhden päivän rauhaa tuolta kivulta. Aamuisin selkä on vielä aika ok, mutta iltaa kohden se äityy, tänään se lisäksi niksahti jotenkin kummasti aivastaessani ja onkin siitä lähtien ollut vasemmalta aika himskatin kipeä.

Nukkuminenkin on ollut hieman hankalaa jo muutaman viikon, selällään voi nukkua hetken kunnes se alkaa juilimaan, vasemmalla kyljellä sama juttu, oikealla kyljellä nukkuessa ei oikeastaan juili, mutta piskuinen hermostuu ja alkaa tunkemaan ja potkimaan niin ettei siitäkään tule mitään. Tyyny täytyy lisäksi olla polvien välissä ja myös vatsaa tukemassa, vaan sen asetteleminen yöllä, kesken unien, ei ole mitenkään mukavaa puuhaa. Lisäksi unirytmini on tällä hetkellä aivan sekaisin, menen nukkumaan vasta 01-03 välillä yöllä ja herään joskus 12.30-14 päivällä. Noiden lisäks herään aamuisin yleensä noin 6-7.30 välillä ja valvon puolesta tunnista kahteen tuntiin. Tuntuu siis välillä, että koko päivä menee hukkaan tuon nukkumisen takia. No, onpahan harjoiteltu valmiiksi, ettei sitten tule järkytyksenä yövalvomiset, kun vauva syntyy :)

No, niin, eikähän tässä nyt tullut "valitettua" yhdelle kerralle aivan tarpeeksi, voisin sitten joku päivä koittaa muistaa kirjoitella alkuraskauden oireista, ennen kuin ne unohtuvat mielestäni kokonaan :)

Minkälaisia vaivoja sinulla on ollut raskauden aikana?