22+0

Melkein viikko sitten makasin illalla sängyssä ja koitin nukkua, silloin tunsin ensimmäisen kerran todella kunnolla kuinka pikkuinen jumppasi masussa (to). Olen toki noita liikkeitä ennenkin tuntenyt, mutta hieman hennompina ja vain muutaman muksaisun sarjoissa. Nyt tuli nyrkkiä ja jalkaa kunnolla, heitettiin "kuperkeikkaa" ja samalla kutiteltiin masua. Aikani sitä siinä hymyillen kuulostelin kunnes liikkeet alkoi hiljenemään, katsoin sopivaksi tässä välissä mennä vessaan sillä osa potkuista oli osunut ilmeisesti virtsarakon tietämille. Palasin sänkyyn ja melske alkoi uudelleen, koitin kuitenkin saada jo unta sillä aamulla piti herätä pian viiden jälkeen töihin. Vaan pikkuinen  oli päättänyt toisin, nyt oli hänen mielestään jumpan aika. Voihan muljahtelu ja punku. Koitin jutella rauhallisesti, vaan nyrkistä tai potkusta sain :) Koitin laulaa, ehei, iskuja sateli. Käännyin kyljelleni, pah, sitten sitä vasta melskattiinkin. Ei siis auttanut kuin toivoa, että toinen pian väsyy. Reilu tunti siinä meni kaikkinensa ja lopulta tämä väsynyt tuleva äiti sai unta joskus puoli kahden aikaan .. pirteänä sitten seuraavana aamuna töihin :)

Nyt tuo jumpse on vain lisääntynyt ja koventunut, potkuja tuntuu pitkin päivää, erityisesti iltaisin. Töissä minulla tosin onkin niin vauhti päällä, ettei siellä aina ihan hentosia liikkeitä tunnekkaan. Mutta, jos töissäkin pysähdyn esim. nukkarissa nukuttaessa ja ruokapöydässä, niin kyllä silloinkin liikkeet pystyy hyvin jo tuntemaan. Eilenkin illalla oli masussa melkoinen jumppahetki. Ja sitä punkeamista, siinä meinaa nahka paukkua, vatsakin tuntuu siltä kohdin kovalta :) Eilen juttelin vielä siskon kanssa puhelimessa kun olin jo mennyt sänkyyn ja sekös sai pikkuisen innostumaan. Se punkeaminen oli ihan mahdotonta, tuntui kyllä todella napakalta, kunnes tunsin kuinka jotakin "lipsahti" ja punkeaminen  vähitellen katosi, olisiko käsi tai jalka "antanut periksi" ja asento sitten sen jälkeen muuttunut. Ilmeisesti pikkuinen teki kuperkeikan sillä potkujen ja nyrkin iskujen paikka vaihtui päinvastaiselle suunnalle.

Joten täälläkin siis jo tunnetaan liikkeet kunnolla edessä olevasta istukasta huolimatta. Nyt odotellaan vaan et liikkeet tuntuis myös päällepäin, välillä tosin epäilen et jo tuntuis, mut miehen kädelle ne ei kyllä vielä ole osuneet. Tosin pikku kaveri taitaa vielä tunnustella uskaltaako tuota isin kättä potkia, sillä eilenkin potkut loppui kun mies pisti kätensä vatsalleni ja muutaman minuutin päästä ne alkoi uudestaan, mutta sitten käsi olikin jo minun. Pikkuisella tuntuu olevan myös tarve punkea itseään kupperiskeikkaa, sillä joskus tuntuu oikein häijyltä kun joku punkeaa vatsanahkaa ja jotakin (pää/olkapää/peppu/tms) kohti virtsarakkoa :)

Välillä on toki päiviä ettei liikkeitä niin paljoa tunnu, mutta tänäänkin tuntuu pikkuinen olleen hereillä melkein koko illan ja aika paljon jopa päivälläkin.. mikähän sitä valvottaa.