keskiviikko 4. toukokuuta 2011

20+0

Oh hoh! Se ois sitten raskauden puoliväli. En pysty ihan vielä sulattamaan sitä et huomisesta alkaen päiviä on vähemmän laskettuunaikaan kuin odotuksen alkuun :) Mahtava juttu, mutta hassulta se tuntuu.

Aikamoinen urakka tosin tähänkin asti käyty läpi. On kerätty lähes kaikki oppikirjan raskausvaivat/oireet, no okei muutaman jätin teille muillekin, mutta ihan riittävästi niitä on tullu haalittua :) Ja jos ei sitten itse raskaus ole häiriköinyt niin sitten on ollu kaiken maailman tartuntatauteja ym. Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä vietin vappuaattoyön oksentaen, minä joka en vatsaleikkauksen vuoksi voi oksentaa, tuloksena sitten koko naama täynnä pieniä verenpurkaumia. Kuumekkin kohosi kahdeksi päiväksi yli 38 asteeseen ja sen päätteeksi kokeili mitä on käydä hieman matalammalla 35,6. Tänään onneks jo olinkin töissä, jossa tosin sitten työkaverin vuoro olla kotona oksentamassa.

No jos alkuraskaus meni pahoinvoinnin kourissa, niin nyt tuntuu alkaneen liitoskivut selässä. Pääsiäisenä tais lantionluut lähteä liikkeelle kun autoani siivosin monta tuntia. Kävin tänään lainaamassa sairaalan välinelainaamosta tukivyön, tosin sen jälkeen menin kirppikselle josta löysin muutamalla eurolla kaksi Anitan hyväkuntoista tukivyötä :) Löysin mä kirppikseltä tosin paljon muutakin.. vaavillepa hyvinkin :) No, katsellaan mikä tukivöistä tuntuu parhaimmalle, mennään sitten sen voimalla, töissä joutuu kuitenkin niin paljon seisomaan ja olemaan liikkeessä koko päivän. Liitoskipujen lisäks mulla on niitäkin pidempään ollu vaivana jalkapohjien kipeytyminen, kotiin kun pääsen niin nykyisin alkaa olla sekä jalat että selkä niin kipeät ettei seisominen tee hyvää, eikä myöskään istuminen, kävelemisestä puhumattakaan. Onneks noi selkäkivut ei ole vielä ollu ihan joka päivä yhtä pahoja, jalat sen sijaan kyllä lähes joka päivä, paitsi viikonloppuisin kun ei tarvii olla liikkeellä.

Mutta, vaikka vaivoja on edelleen, eikä ne tässtä raskaudessa taida koskaan loppuakkaan niin onnellinen olen silti. Tällä htekellä elämä tuntuu valoisalta ja raskaus ihanalta :) Pikkuhiljaa myös todelliselta, vaikkei niistä liikkeistä ole vieläkään mitään varmuutta. Eilinen ultra jotenkin avasi raskautta lisää ja toivottavasti sen voimalla jaksaa sinne asti et liikkeeet varmistuu :)

Vatsa alkaa olla sen kokoinen et moni takki käy jo pieneksi, jopa se takki joka oli vielä vuosi sitten valtava ja jonka kohdalla nauroin sisään mahtuvan vaikka minkälaisen mahan.. ja toppien/lyhythihaisten helma nousee navan päälle :)

Mutta, nyt saunaan nauttimaan tästä loppuillasta :) Huomenna taas uudet kujeet =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Suuret kiitokset kommenteista, ne lämmittävät kovasti mieltäni!