12+3

Oh hoh, johan läks!

Vietin toissa yön sairaalassa kovien kylkikipujen takia. Menin torstaina yhden maissa sairaalan päivystykseen, josta ne lähetti mut terveyskeskukseen hakemaan lähetettä sairaalaan. Byrokratia! Onneks terveyskeskuksessa pääsin heti lääkärin juttusille ja sain lähetteen nopeasti, normaalisti terveyskeskuksen päivystyksessä menee noin 1,5 tuntia, mulla meni noin 10 minuuttia. Sitten takaisin sairaalan päivystykseen, josta lopulta osastolle. Sairaalan päivystyksessä jouduinkin sitten odottamaan lääkäriä tuhottoman kauan, jopa niin kauan ettei ne voinu enää sille päivälle tutkia mua edes ultrassa, kun lääkärit kerkes lähtee kotiin. Joten sain sitten jännittää seuraavaan päivään onko kaikki pikkuisella hyvin ja mistä kivut johtuu.
Lääkettähän ne ei tietysti mun kamaliin kipuihin voineet kauheasti antaa, joten sain sitten vain pärjätä. Epäilivät kovasti että kyseessä olisi munuaiskivet ja nehän on sitten kivuliaat. Yön nukuin sairaalassa tosi huonosti vaikka kivut katosivatkin kuuden jälkeen illalla. Naapuri punkassa oli tietysti rouva joka kuorsasi ja jolla oli huoli valosta, että näkis yöllä mennä vessaan.
Seuraavana päivänä sitten tutkittiin, röntgeniähän ne ei voinu tehdä kun oon raskaana, joten ultraamalla ne tutki koko vatsan alueen, eikä ne mistään mitään löytäny, kun ei pienet virtsakivet sieltä välttämättä ultralla näy. Lääkäri tosin rupes epäilemään virtsatietulehdustakin. Mutta, se tärkein oli että pikkuisella oli kaikki hyvin! Saatiin muutama uusi kuvakin sitten taas ja niitä sitten kaikki hoitajat osastoilla ihailivat :) Kaikkia taisi hieman jännittää onko pikkuisella kaikki hyvin kun osastolle tullessa hoitajat huuteli jo matkan päästä onko kaikki ok. Itselleni iski kamala paniikki odotellessani ultran ulkopuolella, aikaisemmin en ollut panikoinut, mutta ehkä olin työntänyt sen vaan pois mielestäni.

Kotiin lähdin sitten iltapäivästä vaikka juuri ennen lähtöä kivut palasikin pikkuisena. Sain kuitenkin mukaani antibioottikuurin ja Litalgini reseptin ja kaippa tuo Litalgini on sitten sallittua raskaana olevalle vaikka sen pakkausselosteessa muuta sanotaankin, on sen nyt niin moni lääkäri varmistanut, että pakko se on uskoa. En aijo sitä kuitenkaan yhtään turhaan syödä, pakkko jos on niin toki, mut muuten ei kiitos!

Mitähän sitten seuraavaksi, nyt on ollu jo pahoinvointi, närästystä ja munuaiskivet tai pissatulehdus.. ja vikkoja oli :) Voisko se mukava ja rauhallinen, ihana toinen kolmannes jo alkaa...