maanantai 26. joulukuuta 2011

Pyhät ja pyhimykset

Joulupyhinä meillä oli vieraana mummi, sekä aattona fammu ja o-fafa. Lahjoja tuli, eli kilttejä ollaan oltu. Enitenhän noita paketteja keräsi tietysti poika, mutta oikeastaan ihmeen rajoitetusti hänkin, tosin muutama paketti on eksynyt matkalla ja tontut kerkiävät toimittamaan ne perille vasta myöhemmin. Eräs äidinkin lahja on kuulemma vielä tulossa :)

Pyhinä meillä tapahtui muutakin suurta, poika otti ja nauroi ekan kerran ääneen, tuon tapahtuman sai kalastettua itselleen ensimmäisenä mummi. Yöllä tuo nauroi unissaan myös äitin tissillä ja tänään parhaimmat rätkätykset sai isi :)
Äidin sydän suli, vaikkei varsinaisesti itse olekkaan vielä naurua saanut kalastettua, läheltä kyllä tässä illalla piti.

Äiti myös hämmästelee mitä on tapahtunut, sillä mummin vierailut eivät ole ollenkaan niin ahdistavia kuin olivat vielä aikaisemmin.. Vaikka tokihan välillä meinaa hermo mennä, mutta hämmästyttävän hyvin on mennyt kun huomioi millainen äiti-tytär suhde meillä on ollut.. Myrskyisä (ja hieman myös myrkyllinen) kuvastaa aika hyvin tuota suhdetta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Suuret kiitokset kommenteista, ne lämmittävät kovasti mieltäni!