keskiviikko 28. syyskuuta 2011

41+0

Sairaalasta terveiset..

Läärissä käytiin, mutta ei me sinne jääty :) Sovittiin jo seuraavat treffit maanantaille ja tiistaina sitten käynnistellään jollei ennen sitä itsekseen synny.

Lääkärin mukaan piskuisella ei taida olla mikään kiire tänne kylmyyteen ja pimeyteen. Kohdunsuun tilanne ei ole muuttunut miksikään sitten parin viikkoisen tilanteen. Ei sitten mun napakat supistelut ja alakerran vihlonnat ja jomotukset ole tehneet tehtäväänsä, vaikka lääkärikin oli ennen tutkimusta innoissaan kuvailemistani "oireista". Muuten kaikki olikin erinomaisesti, sydän jumpsutti kauniisti, hengitysharjoitukset sujui hienosti, piskuinen liikkui reippaasti, istukka toimii hienosti ja piskuinen kasvaa keskikäyrällä, joten mitään hätää ei ole ja piskuinen sai jatkaa oleiluaan turvallisessa kohdussa.

Äiti sen sijaan alkaa olla hieman kypsä, iskias vaivaa nimittäin edelleen niin etten uskalla edes kauppaan lähteä, en edes maitoa hakemaan autolla. En itseasiassa uskalla mennä edes auton rattiin. Eilen innostuin ompelemaan pari tuntia, istuin tyynyn päällä tuolilla ja illalla en meinannu päästä kävelemään. Tänäänkin olen eläny Panadol 1000mg voimalla koko päivän ja silti koko ajan koskee. Itse raskauteen mä en ole vieläkään kyllästyny, voisin olla perään heti toiset reilu 40 viikkoa raskaana, kuhan saisin välillä tän vaavin syliini ja uuden kohtuun asustelemaan :) Niin ja tietty tän iskiaksen pois.

Niin ja käytiin me sairaalassa käyrälläkin, hyvältä näytti piskuisen syke ja harjoitussupistuskin taidettiin siihen käyrälle saada. Mies pyysi tuosta käyrästä meille kopionkin ja lääkäri sen meille kävi kopioimassa.. kiva saada sekin muistoihin mukaan :)

Te jotka olette jo synnyttäneet niin millaisiin lukemiin supistuskäyrä nousi teillä avautumisen/synnytyksen aikana? Sattuisko joku teistä muistamaan, olis tosi mielenkiintoista kuulla millaisa lukemia voi odottaa jos kaikki sujuu toiveiden mukaan :)

6 kommenttia:

  1. Juuri meinasin tulla kyselemään että vieläkö täällä ollaan yhdessä koossa :) Mäkin haluaisin lääkärin tarkastamaan onko alakerrassa mitään tapahtunut, mutta täytyy odottaa sinne yliaikaiskontrolliin viikoille 41+5 jos edes mennään niin pitkälle :/

    VastaaPoista
  2. Voi että tuo iskias on kyl niin kurja! Tsemppiä ja jaksamista, ei ois onneks enää pitkään siulla et saat oman nyytin kainaloon! Minkälaisilta ne siun supistukset tuntuu? mie kun kävin tosiaan siellä ultrassa alkuviikosta ja miulla ei oo miun mielestä ollu mitään muuta ku hyvin vaimeeta menkkajomotusta, eikä oikein niitä kovottelujakaan ja silti oli paikat jo auennu..

    VastaaPoista
  3. Susilapsi: No toivotaanettei teidän tartteis odotella sinne viikoille 41+5. Eikös teillä neuvolan lääkäri tee tuota kohdunsuun tutkimusta? Mä olisin päässy sen luokse jos oisin halunnu, mut ei siin ollu ideaa kun tiesin meneväni vajaan viikon päästä sairaalaan tutkittavaks, enkä mä oikein tykkää ees meidän neuvolan lääkäristä.

    VastaaPoista
  4. Tytti: Kiitos!
    Kyl täs jo päiviä lasketaan ja jo melkein tuntejakin siihen tiistaihin, sillon viimeistään alkaa jotakin tapahtumaan :)

    No siis ne napakammat supistukset tuntuu tietty vatsan kovettumisen ja tää kovettuminen tuntuu selkeämmin kuin harjoitussupistuksissa jotka voi mennä helposti ohi huomaamatta. Näissä vatsaa kiristää niin ettei suoraksi pääse. Lisäks nää supistelut tekee kipeää/vihloo kohdun reunoilla, alkaen alavatsalta ja jatkuen kylkiin. Joudun näiden napakampien supistusten aikana pysähtymään ja nojailemaan, lisäks helpotusta tuo syvään hengittely ja pieni lantion liike.
    Raskaus on kyl siitä kummallinen juttu et toisilla joku asia kestää kaks tuntia, toisilla sama voi viedä helposti kaks viikkoa, kaikki menee niin omalla rytmillä, ettei niitä voi kauheasti vertailla keskenään :) Ja toisilla on oireita vaikka muille jakaa, toiset ei edes tiedä olevansa raskaana ennen kuin synnyttävät :)

    VastaaPoista
  5. Jaha vai vielä sinä oot yhdessä nipussa :) Voi että, ...mieti...tiistaina käynnistellään. TIISTAINA!! WOUUU!! Aivan mahtavaa...ihan käsittämättömän upeeta. Saatte pienen palkinnon syliinne vihdoin <3 <3. Iskiaksen kanssa toivotan kovasti jaksuja. Tiedän tunteen :(

    VastaaPoista
  6. Tiitu: Juu olin ja olen edelleen yhdessä nipussa, eipä ole piskuisella kiire minnekkään, enkä voi edes touhuamalla koittaa saada piskuista kiirehtimään, särkylääkken voimalla kun mennään joka päivä, eikä se edes riitä kunnolla pitämään kipuja pois :(

    Toivottavasti viimeistään käynistyksellä lähtis tapahtumaan nopeasti ja iskias kivut katois samalla.. en tykkää jos en voi olla liikkeessä avautumisvauheessa iskiaksen takia, enkä tahtois ottaa jotain epiduraalia tai muita vahvoja lääkityksiä iskiaksen takia, oon kyl valmis muuten niitä ottamaan jos tarvii, mut en iskiaksen takia.. no ei auta kuin odottaa ja toivoa parasta.

    Niin, vajaa viikko ja sitten alkaa tapahtumaan, vaikka eipä piskuinen silti välttämättä synny vielä tiistaina, eikä välttämättä keskiviikkonakaan, tiedän sellaisia joilla käynnistys on kestänyt neljäkin päivää, eikä kyseessä ole ollut edes ensimmäinen synnytys :)

    VastaaPoista

Suuret kiitokset kommenteista, ne lämmittävät kovasti mieltäni!