39+0

Eilen tiistaina käytiin jälleen sairaalassa ultrassa arvioimassa piskuisen kokoa, samalla tarkastettiin kohdunsuun tilanne ja lantion joustavuus. Hyvältä näyttää, piskuinen menee keskikäyrällä kokonsa puoleen ja tämän hetken arvio oli 3,3kg. Lantiokin on normaalia ja joustaa, joten alatiesynnytystä suunnitellaan. (Ähäkutti äiti!) Kohdunsuullakin jotain pientä muutosta on tapahtunut, joten ei tässä ihan turhaan supisteluista olla "kärsitty". Kohdun suu on pehmeä ja antaa myöten sormelle, mittaa 2,5cm ja miehen muistin mukaan auki 1cm. Itse en tosin varmaksi muista sanoiko lääkäri kohdunsuun olleen auki, mutta mies on varma asiasta. Jostakin syystä lääkäri ei tälläkään kerralla merkinnyt sairaalassa neuvolakorttiin mitään tuosta kohdunsuun tilanteesta, enkä tietty äkänny tarkistaa asiaa ajoissa. Kaikki näytti muutenkin olevan kunnossa, lapsiveden määrä hyvä, piskuisen liikkeet hyvät, hengitysharjoitukset hyvät (kylkiluut liikkuivat), joten ei tässä nmuu auta kuin jatkaa odotusta. Kohdunsuun tilannehan ei käsittääkseeni kerro yhtään mitään siitä milloin piskuinen olisi syntymässä.

Seuraava käyntikertaa sairaalassa onkin sitten 41+0. Saapi nähdä tarvitaanko tuota aikaa vai ei, veikkaan kyllä, että tarvitaan vaikka tänäänkin supisteli taas päivällä monta kertaa hieman napakammin vihloen, otti oikein kyljestä ja selästä asti. Piti tuon seurauksena muistuttaa miestäkin pakkaamaan sairaalakassiin omat vaatteensa siltä varalta et lähtö tulee ja saadaan sairaalassa perhehuone.

Huomenna sitten neuvolaan kertomaan sairaalan kuulumiset.

Ostettiin eilen muuten vauvalle oma kirjakin, päädyttiin lopulta aika tavalliseen versioon. Ei jotenkin houkutellu ne kaikki kaupalliset muumin, hakkaraiset ja muut. Tykkään kyllä niistä hahmoista, mutta jotenkin enemmän tykkäsin ajattomammasta ja neutraalimmasta vauvakirjasta. Suurena muumifanina en edes tiedä olisinko halunnu itsellenikään muumivauvakirjaa jos sellainen olis ollu aikoinaan mahdollista, etenkään jos olisin poika. Samalla ostettiin myös tuleville isovanhemmille kirja, ruotsiksi, suomeksi meillä jo onkin. Nyt vaan pitää sitten kiikutella noita isovanhemmilta toiselle, kun kummankin vanhemmat on eronnu, ei sitä kuitenkaan viittiny kummankin molemmille vanhemmille omaa ostaa, piskuinenhan hukkuis noihin kirjoihin :D

Viimeyönä näin ensimmäisen vauvaunenkin, siinä synnytin piskuisen joka otettiin multa pois vuorokaudeksi, näin kuulemma piti tehdä. Ja mä olin kovin huolestunut siitä, että miten imetyksen nyt käy. Onneks unen lopussa sain piskuisen paitani alle turvaan.

Viikko laskettuunaikaan, aivan käsittämätöntä! Kolme viikkoa maksimissaan siihen, kun synnytystä aletaan käynnistämään, en tajua! Miljoona asiaa tekemättä ja taitaa jäädäkin tekemättä :)

Oletko sinä nähnyt jo vauvaunia?