Kesäiset terveiset

Onkin kulunut aikaa viime kerrasta, ei ole oikein ollut inspiraatiota päivitellä blogia, eikä kyllä aikaakaan ja voimia.

Poika heräilee edelleen öisin syömään, eikä nuku öisin kuin 9-10 tuntia, jos siis erehdyn liian kauan illalla valvomaan saan aamulla tuta. Päiväunia meillä nukutaan parit, 1-2,5 tuntia kerrallaan.

Joku kommenteissa jo aikaa sitten kyseli kuinka kiinteät ovat lähteneet sujumaan, vaihtelevasti sanoisin. Joitakin ruokia olemme "ajaneet" ruokavalioon pidempään, joitakin useampaan kertaan ja jotkut on hyllytetty toistaiseksi kokonaan. Vähitellen olemme kuitenkin onnistuneet lisäämään ruokia listalle ja syömiset ovat monipuolistuneet. Tällä hetkellä vatsa/ihovaivoja aiheuttavat ainakin peruna ja bataatti, myös kana aiheuttaa kovasti ilmaa vatsaan, mutta koska kanasta ei tule muita oireita olemme sitä välillä syöttäneet pojalle. Paljon on kuitenkin vielä kokeilematta. Viljoista pojalle tuntuu sopivat vain hirssi ja kaura, maissi ja riisi kelpaavat myös. Vehnään tuo reagoi jopa minun ruokavaliossani ja ruisleipä sai naaman, kaulan ja kädet näppyläiseksi.

Meno meillä onkin sitten hurjempaa. Poika oppi juuri kävelemään ja kävelee nyt 4 metriä käännöksillä aika kepeästi, tänään porki pehmopalikkaa kävellessään. Tokihan tuo kävellessään pyllähtelee edelleen paljon, mutta ikäisekseen (9,5kk) on tuo liikkeelle lähtö ollut ihan riittävää :) Myös kiipeily kiinnostaa ja jalka nouseekin mielellään äidin vaatekaapin alakorille ja kädet tavoittelee yhä ylemmäksi.

Poika on myös oppinut laittamaan renkaita tappileluun ja klonksauttelee luukkuja auki painellen ja tyrkkien vipuja. Muita mieluisia leikkejä on tiputella vaatteita lattialle ja nostella niitä taas takaisin ylös, keitellä ruokaa kauhalla ja kipoilla, kaadella äidin rakentamia torneja ja työnnellä taaperokärryä juosten :) Musiikki on myös alkanut enemmän kiinnostamaan, tiettyjen lelujen musiikin tahdissa "tanssahdellaan" ja välillä telkkarin/radion tahdissa on kiva hytkyä.

Meillä menee siis ihan mukavasti, etenkin jos opittaisiin nukkumaan yöt :) Ehkä meillä sitten nukutaan kokonaisia öitä, kun joskus lopetan imetyksen. Imetystä meinasin jatkaa vähintään sinne vuoteen, mutta en pidä kiirettä kyllä viel silloinkaan lopettamisella, saa olla aika pätevä lääkäri jos saa minut lopettamaan imetyksen, ruokavaliooni nojaten, ennen kuin itse tahdon :)

Blogin kohtalosta vielä muutama sananen.. En tiedä miten tämän kanssa käy, voi olla etten enää tämän jälkeen kirjoittele tai sitten kirjoittelen satunnaisesti, vain aika näyttää. En kuitenkaan usko, että tulen tänne kirjoittelemaan kovinkaan usein. Mutta, älä koskaan sano ei koskaan.. Jälleen seuraan tuota mottoani ja jätän blogin kohtalon avoimeksi :)
Hyvää kesän jatkoa kuitenkin teille kaikille!

Jarruja ja unta kiitos!

Voisko joku painaa jarrua ton pojan puolesta???

Meillä kontataan nyt jo hienosti ja lähdetään tutkimaan taloa ihan yksin. Sitten, kun kyllästyttää tullaan nykimään äidin lahjetta, tosin aika pitkään siinä menee ennen kuin kyllästyttää.

Ja jottei äidin elämästä jännitys loppuisi on poika ruvennut nousemaan tukea vasten seisomaan. On tuo jo kerran kokeillut kameraa tavoitellessa kävelläkin tukea vasten, mutta pyllylleenhän siinä mentiin. Niin ja toissa päivänä tuo hetken mietti ja asetteli kiivetäkseen sohvalle, miut onneks nyt sentään ei ainankaan vielä tuntunu keksineen kuinka se tapahtuu. Pitääkin muistaa ettei itse vahingossakaan näytä esimerkkiä, poika nimittäin on hyvin tarkkaavainen, konttaustakin hieman "opetettiin" näyttäen esimerkkiä ja tarkkana tuo katseli ja rupesi asettelemaan käsiään ja jalkojaan :)

Onhan se toki kivaa, et poika pääsee nyt itse liikkumaan, mut jos nyt kuitenkin eka hetken viel harjoittelis sitä tasapainoaan ennen kuin siirtyy taas kehittymisessä eteen päin tai kehittyis vaikka siten, et nukkuis kokonaisia öitä tai ees pidempiä pätkiä kuin kolme tuntia. Äiti kiittäis jos sais nukkua joskus hyvin.

Mälsä ja tylsä äiti

Äiti on tylsä ja mälsä. Äiti saa osakseen kiukun, kun isi lähtee töihin. Äiti saa osakseen kiukun, kun kupsahtaa nurin. Äiti saa osakseen kiukun, kun ei anna kääntyä ja kontata hoitopöydällä. Äiti saa osakseen kiukun jos ei älyä milloin halutaan olla sylissä, milloin lattialla. Äidille on hyvä kiukutella silloin, kun tuntuu siltä, että kiukuttaa tai harmittaa.

Meillä on opittu heittäytymään sylissä selkä notkolla selälleen ja kiukkuamaan, kun kiukuttaa tai harmittaa jokin asia.

Miksi minulle ei kerrottu, että vauva saa ensimmäiset kiukkukohtauksensa jo kuuden ja puolen kuukauden ikäisenä.. Vaikka kyllä tuo kiukku eilen vielä enemmän äitiä huvitti ja onneksi kaikki tämä kertoo myös siitä kuinka tärkeä, luotettava ja rakas äiti on :)

Ulkomailla hurmaten ja konttaillen

Ensimmäinen ulkomaamatka takana, tosin vain laivaristeily, mutta kivaa oli ja hyvin meni. Poika aloitti hurmaamisen jo terminaalissa ja jatkoi sitä koko matkan ajan, laivan mummot, papat, nuoret ja henkilökunta, kaikki käytiin läpi :) Vanhemmat taas nautti, etenkin minä, kun päästiin vähän irtautumaan vauva-arjesta. Toki aikaa vietettiin hieman enemmän hytissä, mutta se sopi meille. Niin ja viinaan ei koskettu, mutta ei olisi varmaan koskettu ilman poikaakaan, ei vaan ole meidän juttu, korkeintaan puolikas lasi viiniä ruuan kanssa. Seuraavaa matkaa jo suunniteltiin ja etenkin suunniteltiin matkaa sitten, kun olen lopettanut imetyksen ja saan syödä taas vapaasti, siihen toki menee vielä aikaa, mutta sitten joku päivä :)

Pojalta jos kysytään niin laivan kokolattiamatto saisi tulla kotiinkin, siinä konttaaminen oli paljon kivempaa kuin kotona liukkaalla laminaatilla. Kotona liikkuminen onkin siis vielä hieman rajoitetumpaa/vaikeampaa, mutta kyllä meillä siitä huolimatta tai ehkä jopa siitä johtuen kupsahdellaan ja lyödään päätä riittävän usein lattiaan. Tänään poika nousi polviseisontaan ottaen tukea isin repusta, mutta nurinhan se reppu meni ja vei pojan mennessään.. Onneksi äidin syli lohduttaa.

Huomenna koitan jaksaa siirrellä tavaroita turvaan pieniltä kätösiltä.

Kehitystä ja lääkäriä

On se hurjaa miten vauvat ja lapset kehittyy! Meillä on nyt opittu konttaamaan, vielä ei tosin kovin pitkää matkaa mennä yhtä soittoa, mutta koko ajan kehitytään. Lisäksi tänään opittiin kuinka konttausasennosta käydään istumaan yhdellä kädellä lattiaan nojaten. Toinen hammaskin ilmestyi eilen.

Kiinteitäkin meillä on syöty nyt jo parisen viikkoa ja testattu on bataattia, maissia, luumua, riisiä ja kesäkurpitsaa. Kaikki oli hyviä ekan päivän, mut seuraavana ja sitä seuraavana ei enää niin mielenkiintoisia. Ihaninta on ehkä kuitenkin se, kun tänään sai kesäkurpitsa"tikun" omaan käteen :)

Niin ja lastenlääkäri lupasi kirjoittaa reseptin soijapohjaiseen maidonkorvikkeeseen, vaikka koitankin jatkaa imetystä ainakin siihen vuoteen. Lisäks lastenlääkäri kirjoittaa lausunnon kelaan. Kesällä sitten vielä kontrolliaikaa lääkärille. Katsellaan sitten josko tällä pärjättäisiin hetkeksi, eikä muita alkergioita tulisi vastaan.. En tosin ole kovinkaan luottavainen sen suhteen, bataatti tuntui ainakin tuovan mukanaan pientä näppylää iholle.

Hammas suussa, pylly pystyssä

Reilu kolme viikkoa meillä on jo liikuttu, aluksi taaksepäin, nyt jopa välillä sentti tai kaksi kerrallaan eteenpäin. Kovasti tuo nytkyttelee, hypähtää ja koittaa kontata, käsiäkin jo joskus muistaa siirtää eteenpäin, välillä koitetaan edetä karhunkävelyllä, vaan vielä tarvitsee treenata.. Mutta ei sitä tiedä, huomenna tai kuukauden päästä meillä jo ehkä kontataan, jollei taas keksitä jotakin uutta harjoiteltavaa ennen kuin vanha on opittu. Niin vai puhkeaako ensiksi toinen hammas, ensimmäinen tulikin ilman itkuja, se pieni valkoinen ja terävä raita ikenessä.

25 faktaa minusta

Sain joskus kauan kauan aikaa sitten tälläisen haasteen Enkeleitä onko heitä-blogin Tiitulta. Aluksi en huomannut saaneeni haastetta, sitten kirjoitin vastaukset puhelimella, mutta koska linkittäminen ei sitä kautta onnistu en julkaissut ja nyt vihdoin muistin koneella ollessani tämän julkaista. Toivottavasti tästä nyt on sitten teille edes jotakin iloa :) Niin ja kiitos Tiitu!

1. Olen alle 160 cm pitkä pätkä
2. Rakastan banaanijugurttia, mutta koska olen laktoosi-intolerantikko se on minulle harvinaista herkkua
3. Tapasin mieheni netin kautta
4. En osaa ruotsia vaikka lapsestani tulee suomenruotsalainen
5. Sain ensimmäisen oman koiran alle kouluikäisenä
6. Nykyisin olen allerginen koirille
7. Rakastin jo lapsena graavialohta
8. Tykkään hirmuisesti kesäkeitosta ja maksalaatikosta
9. En saa aikaiseksi suunniteltua ja järjestettyä häitämme
10. Muutin mieheni luokse parin kuukauden tuttavuuden jälkeen
11. Innostun ja hurahdan helposti asioihin/harrastuksiin, mutta menetän myös helposti alkuhuuman jälkeen mielenkiintoni. Tästä seuraa joskus suuriakin rahanmenoja asioihin/tavaroihin jotka jäävät lopulta lähes käyttämättä
12. Tämä blogi ei ole ensimmäinen blogini ja tuskin myöskään viimeinen
13. Pelkään hämähäkkejä
14. Kotimme on sisustettu pelkistettyyn tyyliin vaikka hukummekin tavaraan :)
15. Olen hamstraaja vaikka vihaan hamstrausta :)
16. Haaveilen perhepäivähoitajan työstä
17. Olen perfektionisti ja julma itselleni
18. Haaveilen (haaveilemme) jo uudesta talosta vaikka tämäkin valmistui vasta alle kaksi vuotta sitten
19. Olen pihi vaikka tuhlaankin aina kaikki rahani
20. Jätän lähes kaiken kesken minkä aloitan
21. Inhoan sotkua, mutta jätän kaiken levälleen
22. Minulla on maailman paras mies, empaattinen, avulias, rakastava, kohtelias, lämmin, herkkä, miehekäs jne :)
23. Olen ensimmäistä kertaa kihloissa vaikka ikää onkin piirun vajaa neljäkymmentä
24. Ihmiset arvioivat minut korkeintaan kolmekymppiseksi
25. Sisälläni asuu ikuinen kakara :)

Oliko jotakin yllättävää? :)