lauantai 2. heinäkuuta 2011

28+3

Minulla on nyt monta sellaista aihetta jotka roikkuvat otsikkoina mielessä, vaan en ole saanut niitä tänne kirjoitettua. Ehkä ja toivottavasti kirjoitusmotivaatio ja aika ovat suotuisammat nyt, kun olen lomalla, aluksi siis sairaslomalla, sitten kesälomalla ja lopuksi jään vielä äitiyslomalle.

Voisinkin aloittaa aiheella kestovaippailu.

Meillähän on siis tarkoitus kokeilla kestovaippailua, nyt siis todellakin puhutaan kokeilusta, sillä en aijo ottaa minkäänlaista paniikkia tästäkään asiasta. Olen nyt ostanut sekä Huuto.netistä, että kirppikseltä joitakin edullisia kestovaippoja, sillä tiedän saavani omani takaisin, kun nuo takaisin myyntiin joskus laitan.

Lisäksi olen harkinnut Nature Babycare vaippoja, siitäkin huolimatta ettei niitä saa laittaa kompastiin, omaa kompostia lukuunottamatta. Oma kompostimme tuskin tulee olemaan niin suuri, että sinne ne voisin laittaa, joten eiköhän nuo poistu tästä taloudesta sekajätteen mukana. Mutta kuten sanoin, siitäkin huolimatta ajattelin kokeilla noita, kuten myös siitäkin huolimatta, että joidenkin mielestä nuo ovat turhia ja kuormittavat samalla tavalla kaatopaikkaa kuin muutkin vaipat. En kuitenkaan näe sitä kovin huonona asiana, että vauvan ihoa vasten on luonnonmukaisia materiaaleja. Enhän itsekkään käytä muovisiteitä vaan Vuokkoset Bio kompostoituvia siteitä, enkä kyllä pois vaihtaisi noista, sillä nuo ovat ihoa vasten ehdottomasti mukavimmat siteet joita olen elämäni aikana käyttänyt, ei hiosta, eikä hankaa sitten tippaakaan.

Niin ja tähän väliin voin sitten kaikille kertoa, ettei täällä mitään marttaseuralaisia olla, eikä myöskään mitään ekohippejä tai viherpiipertäjiä, vaikka ei heissäkään mitään vikaa ole :) Ja kyllä, siitäkin huolimatta, että olen aivan tavallinen hieman muotiakin seuraava nuorekas 36, olen kiinnostunut ekologisuudesta ja luonnonmukaisuudesta.

Meillä aijotaan myös tutustua aiheeseen sormiruokailu ja liinailu, ilman paniikkia näihinkin. Lisäksi meillä ollaan kiinnostuttu imettämisestä ja lapsilähtöisestä kasvattamisesta, meillä aijotaan olla paljon lapsen lähellä ja lapsen kanssa, meillä myös tunnetaan rajat ja joissakin tapauksissa ehkä aika tiukatkin, jollei sitten äiti ja isä väsy ja lipsu tästä "suunnitelmasta". Meillä ei aijota ottaa paniikkia mistään lapseen liittyvästä asiasta, ainoa paniikin aihe on se, että muistaa olla ottamatta paniikkia :) Tähän kaikkeen liittyy ja vaikuttaa varmasti hyvin suurelta osalta myös oma koulutukseni, minähän siis työskentelen päiväkodissa ja näen/näin työssäni hyvin erilaisia perheitä, tapoja kasvattaa ja myös kuulen/kuulin hyvin monen näköisiä tarinoita ja mielipiteitä. Asiaan vaikuttaa myös perimäni, isäni on maailman parhaita ottamaan asiat lunkisti, joskus liiankin lunkisti. Isäni kohdalla ei edes verta valuva haava päässä aiheita minkäänlaista sykkeen nousua, ei vaikka se olisi omassa päässä tai vaikka tyttären :D Itse en kuitenkaan ihan noin lunkisti osaa ottaa, siksi panikoinkin sitä etten panikoisi :)

Kasvatukseen liittyvistä asioista voisin kuitenkin kirjoitella joskus laajemminkin, joten palataanpa taas aiheeseen kestovaippailu :)

Meillä ei siis kestovaippailla minkään muodin takia tai aatteen, ja vaikka vaatetuksessani hieman muotia seuraankin, en voisi silti koskaan käyttää mitään sellaista josta en itse ole vakuuttunut tai joka ei tunnu itsestäni hyvältä. Kestovaippailun kohdalla en kuitenkaan ole vielä keksinyt mitään syytä miksi en sitä kokeilisi ja jos hyväksi havaitsen jatkaisi. En tiedä miksi jotkut tuntuvat olevan kovasti kestovaippailua vastaan, onko se tietämättömyys vai ollaanko sitä vain niin pänkkejä ettei voi kestoilla, kun se on itu-eko-hippeilyä, tai muotia =) En minä tosiaan ole mikään ehdoton sen suhteen, että meillä kestoillaan, meillä tehdään niin kuin jaksetaan ja parhaaksi havaitaan :) Enkä minä tuomitse niitä jotka eivät kestoile, vaikka se ei ehkä aina siltä kuulostakkaan, mielestäni kukin tehköön niin kuin tahtoo.

Nyt kun olen hyppinyt aiheesta toiseen ja sen viereen, saamatta millään tavalla ajatukseni langasta kiinni, voisinkin antaa teille puheenvuoron :)

Eli oikeastaan kuulisin mielelläni niiden mielipiteen jotka ovat kestoilua vastaan tai muuten vaan ovat päättäneet olla kestoilematta, minusta kun on vallan kivaa kuulla vastakkaisia mielipiteitä, sillä juuri sillä tavalla ihminen oppii eniten asioista :)
Kaikki muutkin saavat toki sanoa mielipiteensä tai kertoa muuten vain ajatuksiaan, joko asiasta tai asian vierestä :)

Lopuksi aivan yksinkertainen kysymys, meinasitko sinä kestoilla tai kestoiletko?

6 kommenttia:

  1. Moikka! Sain aikaiseksi tehtyä uuden blogin, minulla oli blogi silloin kun odotin ensimmäistä lastani, samoin pidin myös laihdutusblogia tässä välissä. Mutta nyt ajatelin aloittaa uuden blogin, missä kirjoittelen ihan kaikkea elämästäni.
    Kestoilusta...minäkin ajattelin että käytän kestovaippoja kun Onni syntyy, oikein teinkin yhden omin kätösin...mutta niin se vaan jäi. Jotenkin päivät täyttyi muutenkin touhuista ja uuden opettelusta, että vaippojen peseminen tuntui liian työläältä. Ystävissäni on paljon äitejä, jotka kestoilee ja heidän eläänsä se sopii ja vaikuttaa ihan helpollekkin. Kyllä sinäkin sitten vauvan synnyttyä huomaat kumpiko on sinulle sopivin vaihtoehto. Tämä mamma kun on vähän "laiskan" näppee.....
    Blogini löytyy osoitteesta:www.liinanelama.blogspot.com
    T:Pauliina eli Liina :)

    VastaaPoista
  2. Odottelen suurella mielenkiinnolla postausta liittyen tuohon kasvatukseen.
    Itsekkin tulee pohdittua aihetta enempi ja vähempi myös oman työn puolesta, Lapsi-ja perhetyön perustutkinto on taskussa ja olen siis Lastenohjaaja. Jännää miten sitä sitten omien lasten kasvatuksen hoitaa, kun töissä aina välillä miettii että noin en sitten ainakaan aio tehdä omien lasten kanssa :)

    VastaaPoista
  3. Liina: Sinä sen sanoit :) Minä todellakin aijon elää juuri noin panikoimatta ja huomata sen sitten vauvan synnyttyä kuinka tuon kestoilun kanssa käy. Mutta, minä en aijo olla kokeilematta ja siinäpä se asian pointti onkin, minä en suoralta kädeltä kieltäydy tai tuomitse asiaa :) En tosin meinaa tuomita senkään jälkeen jos itse "epäonnistun" vaan suon ilon edelleen muille :)

    Niin ja laiska se olen minäkin :D

    Kävinkin jo jättämässä blogiisi terveiset, mutta sanonpa sen vielä täälläkin.
    Tervetuloa (takaisin) blogimaailmaan! Mukavaa päästä seuraamaan sinun kirjoittelujasi.

    VastaaPoista
  4. Jansku: Taitaa olla se suurin "kompastuskivi" meillä kaikilla lasten kanssa työskentelevillä tuo "näin en ainakaan" :D Itse olen siihen myös paljon sortunut, helppoahan se on sanoa kun ei ole omaa tai kun kyseessä ei ole oma lapsi :)

    Minäkin odotan suurella mielenkiinnolla mitä siihen kasvatukseen liittyvään tekstiin mahdankaan kirjoittaa, saapi nähdä onko siinä päätä tai häntää :D

    VastaaPoista
  5. Jeps, nuo kasvatusjutut, hmm..mielenkiintoisia :) Itse olen ainakin sortunut jos jonniin laiseen lupailuun, että minä en ainakaan tee noin tai näin. Mutta kummasti sitä vaan huomaa että oho, kuinkas tämä kasvatus on nyt mennytkään. Äidin Rakkaus on NIIN SUURI TUNNE, että sitä on vaikea käsittää ennen kuin oma lapsukainen on sylissä <3 Elikkäs minun on ainakin tullut lepsuttua sellaisissa asioissa mitä joskus itse vierestä seuranneena ihmettelin...että kovinpa sitä nyt lapsen annetaan määrätä koko kuvio tms. Olin itse joskus hyvinkin tarkka "tietämään" miten esim. vauva nukutetaan, sänkyyn vaan ja ei kummoisia kommervenkkejä...mutta Onnin kanssa kävikin toisin, kokeiltu on kaikki jutut ja niin sitä vaan vaunuja hytkyteltiin, nukuttiin vieressä, laulettiin lauluja, kanneskeltiin ja kaikkea muuta kivaa :) Kyllä lapsen tempperamentti vaikuttaa paljon asioihin, meillä kun tämä pienoinen Onni poika on vauvasta asti ollut hyvin tempperamenttinen ja sisukas...joku sanoo että äitiinsä tullut :)
    Työskentelen itse mielenterveysnuorten parissa ja monenlaisia nuoria ja erilaisista perheistä tulleita olen hoitanut. Ei ole kasvatus ihan helpoin juttu...mutta toisaalta tieto saattaa lisätä myös tuskaa. Joten kyllähän meidätkin on saatu kasvatettua "kunnon" aikuiseksi ja ainakaan minun vanhemmat ei kovin paljon varmaankaan ole kasvatuskuvioita miettineet, maalaisjärjellä, Rajat ja Rakkaus <3

    VastaaPoista
  6. Liina: Niin no mä en nyt olen ihan varma miten "kunnon" kansalaiseks mun vanhemmat on onnistunu mut kasvattamaan, mut kai mä välttävä olen kuitenkin kun kerran oman talon, työpaikan ja pian oman perheen olen onnistunut kasaan haalimaan =) Vaan oikeasti joo, eipä sitä kummoista tarvitse, rajat ja rakkasu, niillä mennään hyvin pitkälle.

    Nuo lupailut kuulostaa hyvin tutulta, tosin viime vuosina olen oppinut siihen ettei aina kannata katsoa asiaa liian mustavalkoisesti vaan pitää miettiä asiaa hurjan paljon laajemmin, eikä aina perheiden elämä ole sitä mitä kuvittelee. Liikaa ihmiset syyllistyy ajattelemaan, että kaikki on vanhempian vikaa ja et miks ne ei vaan tee noin ja näin, siis jopa ammatti-ihmiset, joka tietenkin on hirmu valitettavaa :/

    Mutta, kuten lupasin kirjoittelen tästä vielä ihan oman postauksen, ehkä piankin ja käsittelen siinä asiaa hieman laajemmin tai sitten en, katsotaan mitä onnistun saamaan aikaiseksi :D

    Mut siis toki mä kommenteisssakin asiasta ja yleensäkin asioista juttelen tosi mielelläni. Kommentit kun on blogin suola ja keskustelu on tosi ihanaa, sitä oppii kamalasti kun vaan jutustelee toisen ihmisen kanssa, asiaoista, ihmisistä ja itsestään.

    VastaaPoista

Suuret kiitokset kommenteista, ne lämmittävät kovasti mieltäni!